Poliisin katuvalvonta Koneistossa epäonnistunutta

Poliisi iski Helsingissä viime viikonloppuna järjestetyissä konemusiikin festivaaleilla Koneistossa. Vähemmän odotetumpaa oli tapa, miten laajamittaisesta ratsiasta joutui kärsimään koko festivaalin teknokansa. Poliisin toiminta lannisti mieltä ja herätti paljon kriittisiä kysymyksiä.

On hyvin ymmärrettävää, että nykyisen lainsäädännön puitteissa poliisi joutuu suorittamaan tehostettuja tarkastuksia joidenkin yleisötilaisuuksien yhteydessä.

Huumetapahtuma?

Toisaalta konemusiikkitapahtumat ovat varsin tarpeettomasti leimattu huumepitoisiksi tapahtumiksi. Omien havaintojeni mukaan suurilla rockfestivaaleilla nautittiin tänäkin kesänä huomattavan paljon avoimemmin ja runsaammin huumeita kuin Koneistossa. Teknotapahtumat on usein tuomittu huumebileiksi – syyttä.

Poliisin toiminnan tulisi perustua todellisiin uhkiin, eikä mielikuviin. Mielivallasta kärsivät niin järjestäjät kuin juhlayleisö. Siinä missä rockfestareille saa viedä tarkistamatta omat viinat mukanaan, ei Koneistoon saanut turvallisuussyistä viedä edes vesipulloa. Tavarat ja taskut tutkittiin ja tunnusteltiin portilla tarkasti. En kylläkään tiedä, mitä ihmettä turvatarkastuksessa yritettiin etsiä tupakka-askeihin kurkistelemalla. Enkä ole varma, tiesivätkö järjestyksenvalvojatkaan sitä. Tarkastuksesta aiheutuneet hitaasti madelleet jonot olivat ainakin pitkät.

Koneiston yhteydessä poliisi oli tuttuun tapaan viritellyt ensimmäisen tarkastuspisteen koirineen ja katukuvasta selkeästi erottuvine siviileineen Ruoholahden metroaseman tuntumaan. Helsingin teknokulttuurin yhdessä keskeisimmän tapahtuma-areenan, Kaapelitehtaan, kävijöitä tämä tuskin hämmästytti, vaan lähinnä oudoksutti yllätyksettömyydellään. Keitä tällä tahdottiin ratsata? Ketkä huumeita kanniskelleet oikein kävelivät suoraan tunnettuun väijytykseen?

Tehotonta valvontaa

Jos poliisin nykyiseen huumeiden vastaiseen työhön kuuluu katuvalvonta, voisi sen olettaa edes olevan tehokasta. Viime vuosina erityisesti huumeiden vastaista sotaa on käytetty tekosyynä kansalaisten oikeusturvan heikentämiseen, ihmisten vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen, poliisin salakuunteluvaltuuksien laajentamiseen jne. Kaikki byrokraatit haluavat aina itselleen lisää toimivaltuuksia ja budjettimäärärahoja. Poliisikunta ei ole tässä suhteessa mikään poikkeus, vaan pikemminkin sääntö. Veronmaksajana voisi ainakin toivoa, että vaatimuksilla olisi todellista katetta.

Medialle syötettiin tapahtuman aikaan tietoa, miten valvonta Koneiston yhteydessä tapahtui katumyyntiä estävän erillisprojektin yhteydessä. Ruoholahden asemallako sitä diilausta sitten tapahtui? Tuskin. Ruoholahden tapaan olisi voitu huumekoiria kävelyttää ympäri Helsingin keskustaa etsien epäiltyjä. Varmasti siinä olisi katukauppaakin estetty, mutta millä hinnalla?

Väärillä keinoilla vääriin lopputuloksiin?

Laajamittaiset ratsiat julkisella paikalla loukkaavat yksilönvapautta. Niitä voisi luonnehtia vainoharhaisiksi. Ne myös suosivat kovien aineiden käyttöä, sillä huumekoirat tiettävästi löytävät mietoja huumeita helpommin kuin vahvoja. Internetin keskustelupalstoilla on heitelty kommentteja siitä, miten seuraavalla kerralla huumeista päihtyvä osa teknokansaa ei aio sotkeentua mietoihin, vaan vahvempiin aineisiin juuri nykymuotoisen kontrollin pelossa. Kieltolaki ja sen valvonta tuntuvat toimivan oudolla tavalla, osin itseään vastaan.

Itse suosin jatkossakin juhlimista veden voimalla.

Kirjoittajasta:
Simo S. Hämäläinen on Vapaasana.netin toimittaja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s