Kohu Itä-Suomen hovioikeudesta oli Ilta-Sanomien aiheeton kosto?

Ilta-Sanomat on elämöinyt Itä-Suomen hovioikeudesta viikon ajan jokaisessa numerossaan tämän todettua vinssipedofiilin teot ei-törkeiksi 2.1. Hovioikeuksia vertaillut tuore tutkimus kuitenkin osoitti, että Itä-Suomen hovioikeus on antanut keskimääräistä ankarampia tuomioita. Saman konsernin Helsingin Sanomissa toimittaja Saska Snellman vihjasi syynä olevan sen, että hovioikeus tuomitsi Ilta-Sanomat sakkoihin lehden kutsuttua erään pizzerian pitsaa ”muultakin kuin ulkonäöltään huussinluukkua muistuttavaksi lätkyräksi” (HS 11.1.04, s. D4). Mediaa on vaarallista olla nöyristelemättä, sillä se saa aina viimeisen sanan.

Taas omaisuuttamme jaellaan kapitalisteille

Hiilidioksidipäästöjen lisääntyminen nostaa todennäköisesti planeettamme lämpötilaa useilla asteilla tällä vuosisadalla. Erityisen haitallista tämä on ennestään kuumilla alueilla, joilla asuu valta osa planeettamme asukkaista; lisäksi muutoksen nopeus on suuri ongelma. Siksi Kioton sopimuksessa sovittiin päästövähennyksistä, mutta valitettavasti ensi vaiheessa vain EU ja muutama muu teollisuusmaa sitoutuivat vähennyksiin.

Saasteen päästöoikeus on niukka resurssi. Jollekulle se voi olla paljon arvokkaampi kuin toiselle, joten on tärkeää, että tuota resurssi voi kaupata – näin se siirtyy niille, joille siitä on eniten hyötyä. Tätä taloustieteen alkeisoppikirjoistakin löytyvää oivallusta sovelletaan myös Kioton sopimuksen mukaisissa hiilidioksidipäästökiintiökaupoissa, minkä ansiosta päästöjen vähennysten haitallinen vaikutus talouteen putoaa murto-osaan.

Suomi on päättänyt tukea teollisuuttaan – tai oikeammin teollisuusyrityksiensä omistajia – lahjoittamalla tätä niukkaa resurssia suurin määrin raskaalle teollisuudelle ja voimayhtiöille. Osmo Soininvaaran laskelmien mukaan niin paljon, että kotitalouksien ja liikenteen tulisi säästää suhteessa edellytyksiin paljon enemmän – tai käytännössä välillisesti ostaa teollisuudelta valtion sille lahjoittamia päästöoikeuksia. Käytännössä valtio ostanee ulkomailta puuttuvat päästöoikeudet, mutta tämä ei mitenkään vähennä kapitalistien saaman lahjoituksen arvoa. Laskelmien mukaan esim. pelkästään voimayhtiöiden omistajien taskuun ropsahtaa lahjoituksesta n. 700 miljoonaa euroamme. Tilastotieteilijä Soininvaara on tarkistuttanut laskelmansa ympäristöministeriöstä. Miksi ylipäänsä tällaista niukkaa resurssia tarvitsee lahjoittaa teollisuudelle sen sijaan että se huutokaupattaisiin, kuten markkinataloudessa on tapana?

Filosofi Jaakko Hintikka 75 vuotta: Fanatismi kuihdutetaan luonnontieteiden opetuksella ja talouskasvulla

Suomea on siunattu maailmankuuluilla filosofeilla kuten Eino Kaila, Georg Henrik von Wright ja Jaakko Hintikka, joka täytti 75 vuotta 12.1. HS:n syntymäpäivähaastattelussaan tämä Bostonin yliopiston aktiiviprofessori kritisoi sitä, miten Suomen tiukat eläkeiät johtavat suureen haaskaukseen. Hintikka suri myös terrorisodan irrationaalisuutta: ”Yhdysvalloissa on liikaa samanlaista fundamentalismia kuin Lähi-Idässäkin”. ”Opetus, koulutus ja talouden kehittäminen ovat ainoa ratkaisu. Luonnontieteiden opettaminen vie pohjaa fanatismilta.” Filosofien vaikutusmahdollisuuksia hän pitää vähäisinä. (HS 12.1.04, s. A12)