Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus?

Suomalaiset kehuskelevat, että naiset saivat täällä äänioikeuden maailman ensimmäisten maiden joukossa. Vaikka vuonna 1906 toteutettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus valtiollisissa vaaleissa, eivät kaikki suomalaiset saaneet silti äänestää. Arvioiden mukaan joka kymmenes täysi-ikäisistä suomalaisista jäi ilman äänioikeutta itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä. Äänestää eivät saaneet muuan muassa:

  • valtionveronsa ilman kunnanhallituksen antamaa varattomuustodistusta maksamatta jättäneet (vuoteen 1928 asti),
  • sosiaalihuoltoa vakituisesti saavat (vuoteen 1944 asti),
  • holhouksenalaiset (vuoteen 1972 asti) ja
  • irtolaisuuden vuoksi työlaitoksissa olevat (vuoteen 1972 asti).

Liberaalit luonnostaan kavahtavat moisia määräyksiä, mutta mitä tapahtuisikaan, jos samat määräykset olisivat vielä voimassa?

Vähemmän äänioikeutettuja

Irtolaislaki kumottiin jo vuonna 1986, joten sen perusteella äänestysoikeutta ei voisi enää evätä. Vuoden 2003 tietojen mukaan 455 henkilön toimintakelpoisuutta oli osittain rajoitettu ja 3215 henkilöä oli julistettu vajaavaltaiseksi (eli vanhoin termein ”oli holhouksenalaisena”). Yhteensä vajaavaltaiseksi julistettuja oli noin 0,1 prosenttia väestöstä.

Sosiaalihuoltoa eli nykyjärjestelmän toimeentulotukea sai yhteensä 7,7 prosenttia täysi-ikäisistä suomalaisista vuonna 2002. Erääntyneitä veroja oli runsaalla 249 000 henkilöllä vuoden 2003 lopussa (6,1 prosenttia Suomen täysi-ikäisestä väkiluvusta). Valitettavasti verohallinto ei tilastoi, kuinka moni näistä on suomalainen tai Suomessa pysyvästi asuva.

Eri ryhmät yhteen laskien noin 14 prosenttia suomalaisista eli joka 7. suomalainen jäisi ilman äänestysoikeutta. On oletettavaa, että osa äänestysikäisistä kuuluu useampaan näistä ryhmistä, joten varovaisempi arvio olisi, että nykyisinkin joka kymmenes suomalainen ei pääsisi vaaliuurnille.

Muuttuisivatko vaalien tulokset?

Miten tällainen äänestysoikeuden epääminen vaikuttaisi eduskuntavaalien tuloksiin? On oletettavaa, että kyseiset ryhmät äänestävät muita vähemmän, joten äänestysoikeuden kaventaminen kasvattaisi äänestysprosenttia.

Muusta äänestyskäyttäytymisestä voi ainoastaan esittää arvailuita. Taustansa perusteella monet toimeentulotuen saajista äänestävät vasemmistopuolueita ja vihreitä. Sama koskenee myös veronsa varojen puutteen vuoksi maksamatta jättäneitä. Tässä ryhmässä on kuitenkin muitakin, kuten konkurssin vuoksi varattomaksi joutuneita. He äänestävät todennäköisemmin oikeisto- tai keskustapuolueita.

Ja mahtuu tähän joukkoon varmasti verohuijareitakin, mutta heidän äänestyskäyttäytymistään on vaarallista spekuloida. Vajaavaltaiseksi julistetut lienevät hyvin puolueuskollisia, joten heidän äänioikeutensa menettäminen rokottaisi eniten perinteisiä porvari- ja sosialistipuolueita.

Kaiken kaikkiaan kaikki puolueet menettäisivät äänisaalistaan, mutta ryhmien suuruuksien perusteella saattaisivat vasemmistopuolueet ja vihreät menettää eniten kannattajiaan. Suurista puolueista voittajia olisivat näin kokoomus ja keskusta.

Vaan eipä tällaista muutosta tohdi ehdottaa…

Kirjoittajasta:
Mika Gissler on dosentti, FT ja VTM

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s