Kiina-ilmiö: teollisuuteen ei enää investoida

Länsimaissa pääomaa on sijoitettu työntekijää kohden paljon enemmän kuin kehitysmaissa. Kuitenkin pääoman rajahyöty on aleneva – ensimmäiset eurot tuottavat enemmän kuin miljoonannet – joten jatkossa pääomaa kannattaa sijoittaa enemmän kehitysmaihin. Koska pääoma lisää työntekijän tuottavuutta, tämä tasaa globaaleja palkkaeroja ja johtaa ”laajempaan globaaliin oikeudenmukaisuuteen”.

Maiden sisällä palkkaerot tasaantunevat köyhissä maissa ja jyrkkenevät rikkaissa maissa – jälkimmäinen on tietysti pienempi paha, joten tästäkin on syytä olla tyytyväinen. Lisäksi keskimäärin palkat nousevat entistä nopeammin investointien kohdentuessa tehokkaasti, ja näin valtioiden veropohjatkin laajenevat mahdollistaen veronkevennykset.

Toukokuisessa tutkimuksessaan Etla arvioikin, että perinteistä investointivetoista nousukautta ei Suomeen enää tule. Nyt investoinnit jakautuvat maailmaan oikeudenmukaisemmin ja Suomessa työpaikat lisääntyvät lähinnä huippuosaajien töissä sekä niissä palveluammateissa, joita ei voi viedä rajan yli. Matalaosaajien on siis harkittava alanvaihtoa tai tyydyttävä mataliin palkankorotuksiin, työttömien mataliin alkupalkkoihin.

Joukkotyöttömyydestä pääsee eroon vain matalapalkkatöillä

Suomen 445 000 työttömälle on silti tarjolla toivoa. Jos ay-liike hyväksyy matalapalkkatyöt tai hallitus poistaa ay-liikeen veto-oikeuden työllistämiselle, nämä työttömät voivat sijoittua matalapalkkaisiin palvelutehtäviin. Sellaisissa toimeentulo on parempi kuin työttömänä elämänlaadusta puhumattakaan.

Suomessa työttömistä on poikkeuksellisen suuri osa huonosti koulutettuja, niinpä sosialistien toiveet kaikkien työllistymisestä hyväpalkkaisiin ovat mielipuolisia. Työnantaja ei maksa enempää palkkaa kuin minkä asiakas on valmis työn tuloksesta maksamaan, eihän kukaan tappiolla halua työllistää.

Hallitus: pitkäaikaistyöttömät töihin

Matalapalkkaisen työn verotusta tulisi laskea ja sosiaaliturvasta pitäisi tehdä kannustava, vaikkapa perustulon malliin. Lisäksi tulisi sallia työllistyminen sopimuspalkkoja alhaisemmankin tuottavuuden töihin, minkä viimein hallituksen työllisyysohjelmaa vetävä demariylijohtaja Harri Skog esittikin 29.3.04. Maan ylimmän vallanpitäjän SAK:n ärähdettyä Skog välittömästi hautasi esityksen. Nyt hallitus aikoo vain tyytyä tyypillisiin demarikonsteihin: jatkossa pitkäaikaistyöttömät joutuvat menemään töihin, kuntoutukseen tai valmennuskursseille työmarkkinatuen vastineeksi. Kieltäytyjät menettävät tukensa ja joutuvat toimeentulotuelle.

Lisäksi kunnat joutunevat osallistumaan työmarkkinatuen rahoitukseen, mikä kannustaisi niitä työllistämään työttömiä silloin kun se on kannattavaa. Jos tämän sijaan tuki olisi perustulomuotoista (ja palkoista sopiminen vapaata), sama kannustin koskisi myös yrityksiä, mutta tähän hallitus ei ryhdy, vaan tyytyy vaatimattomaan matalapalkkaisen työn verotuksen keventämiseen, eikä ole siitäkään saanut vielä päätettyä.

Yli vuoden on ollut työttömänä n. 160 000, yli 2 v. 80 000, yli 4 v. 60 000, yli 6 v. 30 000 ja yli 8 v. 15 000 (HS 6.6.04), joskin moni on ollut käytännössä työtön pidempään. Jatkossa pitkäaikaista työttömyyttä ei saisi lainkaan päästää syntymään, sillä sellaisen kouriin joutuneista monesta tulee pysyvästi työkyvytön. Lisäksi kuudessa vuodessa, 2010 mennessä jopa 40 % nykytyövoimasta jää eläkkeelle. Me loput ja tulokkaat, pienemmät ikäluokat, emme pysty ylläpitämään tähänastisen kaltaista elintasokehitystä, ellei työmarkkinoita saada nykyistä paljon toimivammiksi. Jo nyt monella alalla on yhtaikaa työttömyyttä ja työvoimapulaa, vaikka vain rankka sääntely voi estää kysyntää ja tarjontaa kohtaamasta. Eikö sitä voisi vähän lieventää?

Filosofi Himasen ”Suomen malli”

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tohtori Pekka Himaselta tilaama ”Suomen malli” –raportti torjuu USA:n Piilaakson mallin liian epäsosiaalisena ja esittää vaihtoehdoksi ”Suomen mallin”. Siinä vaaditaan veroasteen palauttamista 80-luvun tasolle, mikä vaatisi verotuksen pudottamista matalapalkkatyöstä n. 5 ja korkeapalkkaisesta työstä n. 9 prosenttiyksikköä. Tästä osa kohdennettaisiin sivukuluihin. Raportissa huomautetaan veropohjan kasvavan, joten valtion tulomenetykset jäisivät pitkällä aikavälillä alhaisiksi.

Himasen mukaan hyvinvointivaltion tulee turvata ihmiset onnettomuuksilta ja tukea huono-osaisia, mutta tämä tulee toteuttaa kustannustehokkaasti, mikä tarkoittaa pitkälti palveluntuotannon yksityistämistä kansalaisjärjestöjen ja yritysten kilpailtavaksi, joko tilaaja-tuottaja-mallilla tai palvelusetelein. Suomeen tulisi myös houkutella ulkomaisia työntekijöitä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s