Kuolemanrangaistukselle ja ankarille tuomioille ei järkiperusteita

Amnesty järjestää kansainvälisenä kuolemanrangaistuksenvastaisena päivänä, sunnuntaina 10.10. klo 13 mielenosoituksen. Lue lisää ja tule mukaan.

Eveliina Lappalaisen surmaajan ”selviäminen helpolla” on yksiselitteisesti nähty ”moraalisesti vääräksi” ratkaisuksi samalla, kun mielipidekyselyt osoittavat ihmisten kannattavan yhä kovempia vankeusrangaistuksia ja jopa kuolemantuomiota. Konservatiivisessa diskurssissa kovemmat rangaistukset nähdään olennaisena osana ”oikeudenmukaisempaa” yhteiskuntaa, samalla kun maailmalla kuolemanrangaistuksen kannattajien tunnepohjainen retoriikka tuntuu useimpien korvissa täysin pätevältä vaihtoehdolta, ”jokaisella kun kuitenkin on oikeus mielipiteeseensä”.

Lähempi tarkastelu osoittaa kuolemanrangaistuksen kannattajien mielipiteet täysin teoreettisesti järjettömiksi, ja ainoaksi pohjaksi heidän mielipiteilleen jääkin psykologinen selitys, jonka mukaan taantumukselliset konservatiivit ovat klikkiytyneet turvattomuudenpelkoonsa ja yrittävät johtaa siitä arvomaailmansa. Ehkä onkin fiksua käydä läpi, miksi kaikkien kannalta on parasta noudattaa maltillista rangaistuspolitiikkaa ja ennen kaikkea hyväksyä klassiset ihmisoikeudet absoluuttisina ja rikkomattomina. Selitän, miksi kuolemanrangaistuksella ei ole järkiperäisiä perusteluja.

Miksi meillä on lakeja

Useimmiten lainsäätäjät näkevät lait instrumentteina, jotka edistävät yhteisön demokraattisesti äänestämiä tavoitteita. Yhteiskunnan mielestä yleisesti ottaen väkivalta on ikävää, joten lainsäätäjät säätävät sellaisia lakeja, jotka minimoivat väkivallan määrän. Lakeja ei noudateta niiden itsensä takia, vaan koska niiden noudattamisesta seuraa jotain hyödyllistä.

Tästä seuraa, että myös lakien rikkomisesta seuraavien rangaistusten pitäisi edistää mahdollisimman pitkälle samoja tavoitteita. Pahoinpitelystä ei siis välttämättä kannata antaa kovin kovaa rikostuomiota, jos vankilaan joutunut pahoinpitelijä integroituu syvemmin rikollispiireihin, syrjäytyy yhteiskunnasta ja joutuu olemaan poissa tuottavasta työstä pitkän aikaa. Suhteellisen edun periaate kuitenkin kertoo meille täysin yksiselitteisesti, että vakavimpiakin rikoksia tekevät ovat hyödyllinen lisä työvoimassa – kaikille kyllä löytyy hommia (nykyinen Suomen työttömyys on tietysti työmarkkinapolitiikalla aiheutettu ongelma eikä liity tähän aiheeseen mitenkään). Yhteisön hyödyllä perustelemalla kovemmat rangaistukset siis ainakaan eivät ole oikeutettuja – pikemminkin päinvastoin, pitäisi mm. siirtyä sakkopohjaisempaan ratkaisuun, joka ei pitäisi aivokirurgeja painamassa rekisterikilpiä vaan asettaisi heidät tekemään pakkotyötä sinne, missä heistä on eniten hyötyä yhteiskunnalle.

Jotkut ihmiset näkevät lait itseisarvona, ja pitävät oikeusjärjestelmän tavoitteena rankaista niitä, jotka tekevät väärin rikkomalla lakia. Tämän näkemyksen perusteella kovatkin rangaistukset kuten kuolemanrangaistus ovat moraalisesti oikein, koska yksilö on hylännyt yhteiskunnan suosimat arvot ja loukannut niitä. Tässä ajattelutavassa vain unohtuu, että itse lait ovat pelkkiä keinoja erilaisiin tavoitteisiin, ja järjestelmää ei tule suunnitella siten, että lakien rikkominen minimoidaan – lait kun eivät ole itseisarvoja. Pikemminkin järjestelmä pitää suunnitella siten, että nuo lainsäädännölle määrätyt tavoitteet toteutuvat optimaalisella tavalla, koska niitä vartenhan nuo laitkin on alun perin säädetty.

Kuolemantuomio rangaistuksena

Yhdysvalloissa paikallisten oikeusjärjestelmien asiantuntijoista 84% (Radelet & Akers, 1996) oli sitä mieltä, ettei kuolemantuomio toimi peloitteena estämään murhia. On naiivia ajatella, että elämän menettäminen olisi jotenkin tehokkaampi pelote kuin elinikäinen vankeustuomio tai että murhaaja edes kovasti laskelmoisi ennen tekoaan potentiaalista rangaistusta.

Myös FBI:n tilastot osoittavat, että kuolemantuomiota kovasti käyttävissä paikoissa murhia tapahtuu muuta maata enemmän. Jotkut hölmöt konservatiivit jopa perustelevat kuolemantuomiota selittäen, etteivät halua maksaa paatuneiden rikollisten vankilassaoloa, vaikka kuolemantuomio tuleekin keskimäärin 50-70% kalliimmaksi kuin elinkautinen vankeusrangaistus. Näiden kaikkien faktojen perusteella voimme päätellä, ettei kuolemantuomio ole millään tapaa hyödyllinen instrumentti murhien tai kovien rikosten estämisessä – siinä tehtävässä, jota varten meillä on juridinen järjestelmämme.

Edelleen kuolemantuomiota kannattaisi hypoteettisesti käyttää vain, kun rikoksentekijää ei enää ikinä haluta päästää vapaaksi yhteiskuntaan. Ongelmana vain on, että samaan tavoitteeseen päästään myös elinikäisellä vankeustuomiolla, jonka ainoa ongelma on tuomitun mahdollinen vapautuminen. Tämä saattaisi tapahtua joko positiivisen kehityksen takia (tuomio huomataan myöhemmin vääräksi) tai tuomitun karattua. Vaakakupissa painavat siis mahdollinen karkaamisvaara, toisaalta ihmisoikeudet.

Ihmisoikeudet

Klassiset ihmisoikeudet puolestaan ovat se osa lainsäädännöstä, joka on havaittu poikkeuksetta universaalisti hyödylliseksi ja tarpeelliseksi jopa korottaa tavallisen lainsäädännön yläpuolelle perustuslakiin. Ihmiskunnan historiasta ei löydy perinteisen ihmisoikeusmääritelmän vastaisia rikoksia, joiden voitaisiin sanoa muodostaneen poikkeuksen ja oikeasti hyödyttäneen yhteisöä.

Jos tuollaisia tapauksia ei kuitenkaan rajattaisi mahdottomiksi vaan tutkittaisiin erästä hypoteettisten ”hyödyllisten ihmisoikeusrikosten” joukkoa ja verrattaisiin niiden aiheuttamia nettohyötyjä ja -haittoja kuolemanrangaistuksen täysin todistettavasti esim. Yhdysvalloissa aiheuttamiin hyötyihin ja haittoihin, voitaneen tässä kohtalaisen subjektiivisessakin vertailussa kallistaa vaaka vain ja ainoastaan ihmisoikeuksien absoluuttisen hyväksymisen puolelle. Tähän laskelmaan ei tietysti ole sisällytetty edes surmatun ihmishengen arvoa.

Ainoa hyväksyttävä tai hyödyllinen tappaminen juridisessa järjestelmässä on täten vapaaehtoinen eutanasia, jonka elinkautiseen tuomittu voisi valita rangaistuksensa sijaan (olettaen, ettei eutanasian mahdollisuus heikennä rangaistuksen tehoa rikollisten karkottajana) – ei valtion rangaistuksena langettama kuolemantuomio.

Käytännön toteutukset

Kuolemantuomion kannattajat ovat useimmiten saanet leiman oikeistolaisina punaniskoina, eivätkä turhaan. Death Penalty Information Centerin tutkimusten mukaan kuolemantuomioita harrastetaan Yhdysvalloissa innokkaimmin juuri syvän etelän alueella. Sielläkin samanlaisten henkilöiden samanlaisista rikoksista saamissa rangaistuksissa tummaihoiset tuomittiin kuolemaan 38% valkoihoisia useammin. Pohjois-Carolinan yliopiston tutkimuksen mukaan tummaihoisten tekemistä rikoksista juuri valkoihoisiin kohdistuneissa tapauksissa tuomittin 3,5 kertaa useammin kuolemantuomioita kuin tummaihoisiin kohdistuneissa. Tietysti tilastoja voi selittää kaikenlaisilla teorioilla, mutta vahva korrelaatio kuolemantuomioilla tuntuu olevan rasismiin ainakin Yhdysvalloissa.

Muualla maailmassa kuolemantuomio ei tosiaankaan ole harkittujen oikeusvaltioiden ratkaisu. Ehdotonta ykköstilaa kuolemaantuomituissa vetää Kiina, joka teloitti 726 kansalaistaan viime vuonna. Tietoja varjellaan tarkoin, mutta jotkut ihmisoikeusryhmät ovat vihjanneet vahvasti suuren osan tuomioista liittyvän liian vapaamielisten kansalaisten hiljentämiseen. Syvästi uskonnollisen Iranin toinen sija 108 ihmisellä ei myöskään luo uskoa kuolemantuomioon rationaalisen ja avoimen yhteiskunnan keinona parempaan maailmaan.

Siis

Tällaisten tilastojen tutkiminen on kuitenkin tarpeetonta, koska voimme päätellä täysin apriorisestikin selittämälläni tavalla, ettei kuolemantuomiosta ole mitään hyötyä. Jos tosiaan pitää kuolemanrangaistusta jotenkin hyvin perusteltuna, perustuvat mielipiteet siis sille, mikä ”tuntuu hyvältä”, mutta mille ei löydy oikeaa perustelua. Kuolemantuomio on aina surkea vaihtoehto, saatikka kun uhreiksi saattavat joutua alaikäiset tai selkeästi ymmärrystä vailla olevat ihmiset. Kuolemantuomiolle ja kovalle rangaistuspolitiikalle ei täten löydy järkiperäisiä perusteita – MOT.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kuolemanrangaistukselle ja ankarille tuomioille ei järkiperusteita

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s