Diili – kapitalismista sosialismia

Moni populisti on herennyt nimeämään Jari Sarasvuon isännöimän Diili-tosi-TV-ohjelman kapitalismin mannekiiniksi. Ohjelmasta voi kyllä löytää kapitalismin karikatyyrejä, mutta itse perusasetelma, jossa yhdelle ”suodaan” työpaikka ja muut jäävät ilman (siis eivät saa muualtakaan kunnon töitä), on suunnitelmataloudellinen. Sellaista nähdään tyypillisimmin julkisen sektorin korkeita virkoja täytettäessä, tosin useammin sopivuuden kuin pätevyyden perusteella.

Markkinataloudessa työntekijä valitsee sen työpaikan, jossa hän pystyy saamaan itselleen parhaan hyödyn, kun huomioidaan kaikki tekijät kuten palkka, työolot, työn kiinnostavuus, työn sijainti, työajat, imago jne. Tietysti samassakin tehtävässä erilaisille ihmisille on tarjolla erilainen palkka tuottavuuden mukaan ja joitakin tehtäviä ei kannata lainkaan tarjota muille kuin siinä kaikkein pätevimmille, edes nollapalkalla. Yleisesti tämä kilpailu työpaikoista sijoittaa työntekijät sinne, missä heistä on eniten höytyä (missä työntekijä työtä valitessaan laskee hyödyksi myös työstään saamansa mielihyvän), ja se vaikuttaa myös uusien työpaikkojen tarjontaan: tarjotaan enemmän sellaisia tehtäviä, jotka osoittautuvat tuottaviksi tai joihin työntekijät haluavat alhaisellakin palkalla.

Markkinataloudessa työntekijöitä on rajallisesti ja potentiaalisia työpaikkoja käytännössä rajattomaksi, joten kilpailu työntekijöistä on keskimäärin kovempaa kuin kilpailu työpaikoista. Siitä nollasummapeli on kaukana ja keskimääräistä huonommillekin on tarjolla paljon paremmat olot kuin suunnitelmataloudessa.

Etenkin julkisen sektorin puolella näkee paljon sellaistakin, että ensin päätetään työpaikasta, palkasta ja työehdoista ja vasta sitten laitetaan paikka hakuun. Jotta hakijoita varmasti löytyisi, ehtojen täytyy olla ylihyvät, jolloin usein paikasta muodostuu monelle hakijalle muita vaihtoehtoja parempi ja päädytään Diilin kaltaiseen nollasummapelikilpailuun, jossa paikansaanti yhdelle on toiselta pois. Tätä vahvistaa se, että valinta tapahtuu usein sopivuuden eikä pätevyyden perusteella. Alemman tason tehtävissä puolestaan julkisella sektorilla on paljon kutsumusammatteja, joihin ihmiset pyrkivät kilvan, vaikka työehdot olisivat melko huonot. Tässä koulujen oppilaanohjaajilla ja ay-liikkeellä olisi tehtävää ihmisiä valistettaessa, ettei työntekijöitä tarvitsisi karsia pois suurentamalla entisestaan palkkaeroja yksityiseen sektoriin nähden. Tällöin myös sukupuolten väliset palkkaerot pienenisivät. Sen sijaan narusta ei kannata työntää eli ei pidä ensin nostaa palkkoja töissä, joihin muutenkin riittää tarpeeksi hyviä hakijoita.

Yksityiselläkin sektorilla samaa nollasummapelimäistä työpaikkakilpailua näkee, mutta useimmille tehtäville löytyy muualta lähes yhtä hyviä vaihtoehtoja, etenkin kun huomioidaan, että vähemmän pätevälle on yleensä tarjolla alhaisempi palkka kuin pätevämmälle. Nollasummapeliä lähenevää kilpailua tulee yleensä vain kaikkein keskeisimmistä tehtävistä, muista selvästi lievempää. Tietysti sääntelyllä luotu työttömyys tuo kilpailun työpaikoista ongelmallisemmaksi myös työmarkkinoiden enemmistölle.

Sosialismin logiikassa raha ja työ ovat valtion myöntämiä etuoikeuksia. Markkinataloudessa ihmiset hakevat ja tarjoavat niitä vapaaehtoisesti ja jokainen työpaikka tuottaa tekijälleen ja teettäjälleen enemmän hyötyä kuin haittaa, sillä sopimuksen kaikki osapuolet ovat vapaaehtoisesti panneet nimensä alle. Tietysti keskeisenä motiivina työntekijällä on usein rahan tarve, mutta sen kutsuminen ei-vapaaehtoisuudeksi vaatii myös kosijoiden (tai häiriköivien ex-puolisoiden) kutsumista ei-vapaaehtoisiksi, joilta rakkaus on riistänyt ihmisoikeuden päättää omista teoistaan. Runouteen sellainen sopii muttei politiikkaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s