Maahanmuuttajien rikollisuus – pisara meressä

Vuonna 2004 Suomen asukkaista 2,1 % oli ulkomaalaisia, selvitettyyn rikokseen syyllistyneistä 2,7 %. Näin pieni ero ehkä selittyy täysin sillä, että ulkomaalaisista suurempi osuus on nuoria kaupunkilaismiehiä – sellaisten rikollisuusprosentti kun on supisuomalaisissakin hyvin korkea.

Rikoksesta epäiltyjä oli vuonna 2003 n. 600 000, mistä 5,4 % ei-suomalaisia ja 2,9 % ei-syntyperäisiä suomalaisia. Siis rikoksista epäillyistä 91,7 % oli syntyperäisiä suomalaisia.

Kaikki nämä luvut lienevät moninkertaisia todelliseen nähden, sillä sama rikollinen lienee laskettu erikseen joka rikoksesta (eikä jokainen epäilty ole syyllinen). Siis joka yhdeksäs supisuomalainen ei liene rikollinen, ei joka yhdeksäs ulkomaalainenkaan. Suuri osa erosta voi selittyä silläkin, että ulkomaalainen jäänee helpommin kiinni/epäillyksi, kun tuntomerkit ovat erottavampia. Ilmoittamiskynnyksessäkin lienee eroa.

Korkein prosentti oli irakilaisilla, n. kaksi kertaa suurempi kuin supisuomalaisten. Rikoksentekijät ovat siis melkein aina suomalaisia, mutta kaukaisesta kulttuurista tuleminen saattaa vaikeuttaa sopeutumista Suomeen ja täkäläisiin tapoihin. Silti niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten osalta rikokset ovat lähinnä pienten, näkyvien ongelmaryhmien moninkertaista rikoksentekoa suurimman osan ollessa lainkuuliaisia kunnon ihmisiä.

Toisten rikoksista ei pida rangaista

Jotkut ovat vaatineet tiettyjen ihmisryhmien rankaisemista siitä, että jotkut samaan kansallisuuteen kuuluvista ovat tehneet rikoksia. Tällä logiikalla pitäisi hyväksyä Ruotsin feministien ehdottama mieshaittavero, siis ylimääräinen vero miehille siksi, että niin moni mies hakkaa naisia. Edelleen mieshaittaveron pitäisi korkein nuorille kaupunkilaismiehille, etenkin niille, jotka ovat työttömiä, huonoissa töissä, huonosti koulutettuja, mielisairaita tai muuten ongelmaisia. Ehkä helpointa olisi säilyttää kaikki sosiaaliturvalait mutta muuttaa tulonsiirrot kansalaisten maksuiksi valtiolle? Kuinka moni todella kannattaa tätä?

Em. kriteerit huomioiden ei ulkomaalaisten rikollisuus välttämättä ole senkään vertaa kuin suomalaisten, joten noiden ohella erillistä ulkomaalaisveroa ei ehkä tarvittaisi, ehkä jopa päinvastoin – siis jos ylipäänsä hyväksytään logiikka rankaisemisesta muista kuin omista teoista.

Samoin ei ole oikein kohdella kaikkia miehiä ”ehkä-raiskaajina” tai ”ehkä-hakkaajina” arvotusmielessä. Sen sijaan on oikein olla varovainen ja pitää väkivaltaisuuden mahdollisuus mielessä, kunhan ei anna pelkkien epäilyjen johtaa lieväänkään sosiaaliseen paheksuntaan. Jos näet suomalaiset miehet (tai ulkomaalaiset) saavat samantapaisen sosiaalisen rangaistuksen riippumatta käytöksestään, sehän vähentää heidän kannustintaan käyttäytyä kunnolla. Lisäksi se on epäoikeudenmukaista.

Maahanmuutto – miten?

Liberaalit näkevät maastamuuton ja maassamuuton ehdottomina oikeuksina, mutta enemmistö ei kannattane täysin vapaata maahanmuuttoa nykyehdoin. Osan mielestä maahanmuutto tulee vapauttaa, kunhan työmarkkinat vapautetaan, niin että tulijoille ja täkäläisille riittää töitä, ja/tai muutetaan sosiaaliturvaa niin, ettei se automaattisesti ulotu jokaiseen muuttajaan, jottei Suomeen muutettaisi sosiaaliturvan perässä.

Tosin EU:hun liityttäessäkin pelättiin köyhien kreikkalaisten kansoittavan Suomen, muttei sellaistakaan ole tapahtunut. Ihmiset yleensä mieluiten asuvat kotimaassaan – sen ulkopuolella työskentelevien osuus ihmiskunnasta on ainakin parin vuosisadan ajan ollut suunnilleen vakio.

Jokaisen kannattaa myös itse miettiä, miten haluaisi tulla kohdelluksi, jos vaikkapa muuttaisi työn perässä tai vainoa paetakseen johonkin toiseen maahan – tai sitä, miten innokas olisi muuttamaan ilman painavaa syytä.

Syrjäytymistä ehkäistävä työmarkkinoita vapauttamalla

Työmarkkinoiden vapautus olisi joka tapauksessa tärkeää: kun ulkomaalaiset pääsisivät työhön käsiksi, he eivät turhautuisi, heidän ei tarvitsisi etsiä elämänsisältöä ja toimeentuloa muualta, heille muodostuisi kontakteja muuhun yhteisöön sekä kielitaitoa jne. Tietysti samalla ratkeaisi vieläkin suurempi ongelma: supisuomalaisten työttömyys.

Tutkimusten mukaan siirtolaisuus hyödyttää sekä lähtö- että kohdemaiden taloutta mm. monipuolistamalla työvoiman rakennetta sekä hidastamalla ikäpyramidin kärjistymistä, niin että vältytään vaiheelta, jossa huoltosuhde (ihmisten määrä työssäkäyvää kohden) kävisi tuskallisen korkealla. Tietysti senkin suhteen työllisyyspolitiikka on tärkeintä muttei riittävää. Lisäksi siirtolaisten kotimaihinsa lähettämät avustukset ovat paljon virallista kehitysapua tärkeämpiä, ja monesti siirtolaiset myöhemmin perustavat alkuperäisiin kotimaihinsa yrityksiä ja vievät sinne taitotietoa.

Kun työvoima siirtyy sinne, missä pääomaa, manageriaalista osaamista ja kysyntää on enemmän, ihmiskunnan tuottavuus kasvaa nopeammin. Yleensä kuitenkin pääoman (ja työpaikkojen) siirtyminen ihmisten luokse on vaivattomampaa ja miellyttävämpää, joten olisi syytä vapaakauppaan siirtymällä (ja kaikki lähiruoka-, lähituote- ym. ”lähi”-ideologiat lakkauttamalla) poistaa turha muuttoliike rajojen yli. Turha liike rajojen sisällä puolestaan poistuisi suurimmaksi osaksi työ- ym. markkinoita vapauttamalla, jolloin ihmiset voisivat pääsääntöisesti työllistyä siellä, missä haluavat asua. Joissain tapauksissa kuitenkin työn siirtäminen on kovin vaikeaa ja ihmiset silti haluavat muuttaa saadakseen toivomansa kaltaisen tai paremmin palkatun työn – silloin on hyvä, että he muuttavat; se myös lisää talouden tehokkuutta ja ihmiskunnan kokonaishyvinvointia.

Itse asiassa muuttoliike oli yleisempää 1800-luvulla kunnes globalisaatio laitettiin jäihin puoleksi vuosisadaksi ja alettiin nähdä toiset kansakunnat merkantilistis-nationalistisesti vihollisina eikä enää liberalistis-kapitalistisesti hyödyllisinä kumppaneina. Tämä johti kahteen maailmansotaan, kunnes viimein ymmärrettiin vanha viisaus:

”Kun kauppiaat eivät ylitä rajoja, sotilaat ylittävät.”
– Frédéric Bastiat (1801-1850), ranskalainen filosofi ja taloustieteilijä

Nykyglobalisaatio eroaa edeltäjästään siinä, että muuttoliike on hyvin rajoitettua siinä missä 1800-luvulla se oli vapaata. Lisäksi poliitikoista riippumattomat tekijät, esim. kuljetus- ja tiedonsiirtokustannusten lasku, ovat lisänneet globalisaatiota. Osasyy maahanmuuton rajoituksille on nationalistis-militaristisen Saksan 1800-luvulla kehittämä hyvinvointivaltio. Se on nyttemmin kopioitu käytännössä kaikkiin länsimaihin, eivätkä äänestäjät halua päästää ulkomaalaisia nauttimaan siitä. Siksikin sosiaaliturvan rajoittaminen kansalaisiin voisi kohtuullinen poliittinen hinta maahanmuuton esteiden vähentämisestä.

Ovatko suomalaiset parempia kuin ulkomaalaiset?

Eivät. Kun ay-liike ajoi minimipalkat läpi 60-luvulla mm. metsä- ja uittotöihin, syntyi satojatuhansia työttömiä. Tämän päälle tuli suurta talouden sopeutumista vaativa suurten ikäluokkien rynnäkkö työmarkkinoille – ja eiväthän säännellyt työmarkkinat voi sopeutua tehokkaasti työn tarjonnan lisääntymiseen, vaikka vapailla markkinoilla sellainen olisi vain onnellinen asia koko kansakunnan taloudelle ja vauraudelle. Seurauksena oli suuri muutto mm. Ruotsiin, minkä vuoksi suomalaiset tulivat tunnetuksi erittäin ongelmallisena, juopottelevana ja rikollisena maahanmuuttajaryhmänä.

Rasistit usein myös vetoavat tutkimuksiin, joiden mukaan mustat olisivat keskimäärin vähemmän älykkäitä kuin valkoiset. Erot saattavat tosin johtua ravitsemuksesta ja ympäristöstä, kuten eräät tutkimukset viittaavat. Sen sijaan meillä valkoisilla ei ole vastaavia verukkeita sille, miksi keltaiset ja juutalaiset näyttäisivät olevan selvästi älykkäämpiä kuin valkoiset. Tietysti voimme sanoa, että älykkyystutkimukset mittaavat asiaa, joka ei ole tärkeä. Joka tapauksessa yksilöiden väliset erot ovat paljon suurempia kuin rotujen, ja rodullaan ylpeilevät valkoiset lienevät keskimäärin tyhmempiä kuin useimmat mustat – älykkäimmistä puhumattakaan. Älykkyys ei myöskään ole ihmisen tärkein ominaisuus.

Linkkejä:
Ulkomaalaisten rikollisuus (pdf)

3 kommenttia artikkeliin ”Maahanmuuttajien rikollisuus – pisara meressä

  1. Prosenteissa rikollisuus on tietenkin pienempää heidän lukumääräänsä nähden.Ja miten sitten kirjaat rikoksia,jolloin asia on rasismia aina?

    Tykkää

  2. jos niitä on liian vähän,jotta kansa rauhoittuu.Onko siinä jujuna korruptioituneet valtioiden esikuvat,joita on myös maailmalla?

    Tykkää

  3. lue tilastot. Niitä on tulkittu tässä artikkelissa aivan väärin. Olennaista on suhteuttaa luvut ulkomaalaisten määrään. Lisäksi esim. ulkomaalaisten osuus raiskauksista vuonna 2003 on jo 19,2 % mikä on todella iso luku. Eikä tähän siis lasketa suomen kansalaisuuden saaneita kulttuureita.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s