Hallitus teki nopeasti vuoden 2006 vaalibudjetin. Koska vaalit ovat maaliskuussa 2007, useimmat etuuskorotukset ajoitettiin vuoden 2006 syksylle. Näin ne eivät juuri näy tämän hallituksen budjettien epätasapainossa vaan tulevat rasittamaan vasta seuraavan hallituksen budjetteja, mutta silti tämä hallitus ottaa niistä kunnian. Vaalibudjetti paisui 39,5 mrd. euroon, 4,4 % eli inflaatiota, palkankorotuksia ja talouskasvua nopeammin.
Köyhät kyykkyyn
Osalle köyhimmistä ihmisryhmistä annetaan etuuskorotuksia sen sijaan, että he saisivat töitä. Toimeentulotuen saajien asumiskustannusten 7 %:n omavastuu poistetaan. Kipeimminkään rahaa tarvitsevat köyhät eivät siis enää voi parantaa taloudellista tilannettaan muuttamalla halvempaan asuntoon. Tietysti 7 % on vähän, omavastuu olisi pitänyt korottaa selvästi suuremmaksi. Säästyneet rahat olisi voinut jakaa köyhimmille, samoin pitäisi nyt tehdä omavastuun poistamiseen varatuille rahoille.
Eräs tuttavani kertoi, että kun hän jäi työttömäksi, hän muutti perheineen isompaan asuntoon, kun veronmaksajat kerran kustansivat. Miksi työssäkäyvien pitää pakkokustantaa työttömille korkeampi elintaso kuin omille perheilleen? Nytkin useimmat työttömät saisivat töitä, jos vain kelpuuttaisivat. Olisi muuten tuttavanikin saanut, ja hänestäkin tätä älytöntä järjestelmää pitäisi muuttaa. Käytännössä kaikki loputkin työttömät ja monet työkyvyttömyyseläkkeelle siirretyt tai muuten tilastoista pois lakaistutkin saisivat töitä, jos pahimmat työllistämiskieltomme ja ay-etuoikeutemme poistettaisiin. Tulisivat paremmin toimeenkin, kun heidän ei tarvitsisi moisia älyttömyyksiä veroillaan rahoittaa. Työttömyyden riski ja sen myötä työnantajan ylivalta vähenisivät.
Työllisyyteen pienpanoksia
Vähän tuottavien yli 55-vuotiaiden työnantajamaksuja pienennetään, jolloin heitä kannattaa palkata nykyistä enemmän. Alennus on korkeimmillaan 220 e/kk ja nollautuu palkan 2000 e/kk kohdalla. Jos alennus olisi suurempi ja koskisi kaikenikäisiä työntekijöitä, sen työllisyysvaikutus voisi olla merkittävä, sillä Suomessa työttömistä aivan poikkeuksellisen suuri osa on matalasti koulutettuja ja vähän tuottavia.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä kaksinkertaistuu. On kuitenkin paljon muitakin työvoimavaltaisia aloja, joissa verotuksen alentaminen lisäisi työllisyyttä hyvin tehokkaasti. Tuloverotusta ei silti juuri alennetaeikä myöskään kaavailtua 50 %:n maksimirajaveroa toteuteta.
Varallisuusvero poistetaan. Se on järkevää, jos veron haitat ylittävät tuotot, mutta päätöksen perusteeksi ei ole esitetty minkäänlaista tutkimustietoa. Jos poisto aiheuttaakin merkittävää epätasapainoa budjettiin, olisi parempi käyttää samat rahat työn verotuksen alentamiseen. Ostettiinko tällaisella tempulla muutama rikas vaikuttaja takaamaan EK:n tuki jälleen kerran työmarkkinamme jähmettävälle tupolle työttömien ja kansantalouden tehokkuuden kustannuksella? Eikö eduskunnan ay-puolueen vallalla ole mitään rajoja?
Työmarkkinatukilaiset töihin – pakkotyötä?
Ansiosidonnaisen tuen (500 päivää) päätyttyä alkaa työmarkkinatuki. Kun sitäkin on saanut 500 päivää mitään tekemättä, työttömälle tarjotaan työtä, harjoittelua, kuntoutusta tai koulutusta. Jos tämä ei suostu, hän ei saa työmarkkinatukea. Melkoisen tehoton toimi ja aivan liian myöhään, kun työttömän työllistettävyys on ehkä jo laskenut vaarallisen alas.
Silti tätä on jo ehditty kutsua pakkotyöksi, vaikka yksilölle jätetään vapaa valinta, elättääkö itsensä itse vai ottaako aktivointitoimen vastaan ja siten pakottaa veronmaksajat itsensä elättäjiksi. Suomessa on vain kahdenlaista pakkotyötä: epäsuoraa – veronmaksajat tekevät yli puolet vuodesta valitsemaansa pakkotyötä pakkovallalle – ja suorana pakkotyönä lähinnä vain yli kahdenkymmenentuhannen miehen asepalvelus sekä pienemmän joukon aseeton tai siviilipalvelus vuosittain.
Vapaasana.net 