Vaikka jatkuvasti valitetaan hyvinvointivaltion kuihduttamisesta, todellisuudessa valtion jakamat rahat ovat lisääntyneet puolella ja kuntien jakamat rahat sitäkin enemmän, vaikka vertailukohdaksi otettaisiin lamaa edeltäneet huippuvuodet, vaikkapa vuosi 1989. Veroja ym. valtio kerää tuplasti niin paljon kuin tuolloin, valtion talousarvion (budjetin) loppusumma onkin jo 39,4 miljardia euroa vuodeksi 2006.

Poliittisen paineen vuoksi vanhoja menoja ei juurikaan poisteta, harvemmin leikataankaan tai edes pidetään ennallaan, vaan yleensä paisutetaan vuosi vuodelta. Uusien kustannuserien keksiminen voi tietysti olla paikallaan, mutta nyt sitä tehdään poistamatta vähemmän tärkeitä vanhoja toimintoja tai tukia. Poliitikot vain piittaavat enemmän äänten kalastelusta kyseenalaisin keinoin kuin ihmisten parhaasta.

Kalliomäki haluaa viime toimenaan näyttää kaapin paikan?

Liikenneministeriössä on laskettu eri tie-investointien kulut ja tuotot huomioiden myös kansalaisten säästynyt aika, ja tämän pohjalta ministeriö on yhdessä eduskunnan kanssa hahmotellut ensi vuoden tiehankkeet. Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki on hallituksen pelisääntöjen vastaisesti nostanut tuottavampien hankkeiden tilalle mm. Tampereen kehätien toisen osuuden, mistä mm. kaikkien hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat protestoineet johtajiensa johdolla.

Keväällä hallitus joutui siirtämään Asem-kokouksen Tampereelta Helsinkiin mm. siksi, että kaukomaiden osanottajat vaativat hotelleilta tasoa, jolle riittävän moni Tampereen hotelli ei yllä. Nyt Kalliomäki haluaa hyvittää tuon kehätierahoilla.

Näyttää myös siltä, että SDP:n tuore puheenjohtaja Eero Heinäluoma ottaa Kalliomäen paikan, kunhan tämä saa budjettinsa puolustettua läpi eduskunnasta. Viimeksi Heinäluoma on ilmoittanut kertovansa päätöksestään syksymmällä, mikä on sopusoinnussa tämän kanssa. Onko siis kyse Kalliomäen ura päätöstempauksesta, ainakin tämän hallituksen osalta?

Tietysti isompikin ministerikierrätys on mahdollinen, mutta Heinäluoma päätyy todennäköisimmin Kalliomäen paikalle, koska ulkoministeri Erkki Tuomiojan paikan ottaminen saatettaisiin tulkita vihamieliseksi eleeksi.

Hyvää rahaa ei pidä heittää huonon perään

Tampereen kehätieinvestoinnin tuotto häviää monelle muulle; pääkaupunkiseudun ruuhkaisen Kehä I:n parantaminen osoittautui niin paljon tuottavammaksi investoinniksi, että Kalliomäen siirto haaskaisi miljoonakaupalla veronmaksajien rahaa.

Tamperelaiset puolustautuvat sillä, että kyllä keskeneräinen kehätie kannattaa rakentaa loppuun. Tämä argumentti on täysin pähkähullu: hyvää rahaa ei kannata heittää huonon perään, kuten jokainen taloustieteilijä tietää. Ellei jo rakennettu osuus palvele tamperelaisia todella tehokkaasti, sitä ei olisi kannattanut rakentaa. Koska se on jo rakennettu, uusi osuus on kannattavampi investointi kuin se olisi aiemmin ollut muttei silti läheskään yhtä kannattava kuin Kehä I.

SDP esittää valtionyritysten myyntiä useamman rakennushankkeen rahoittamiseksi

SDP:n johto yrittää hillitä eduskunnassa noussutta kapinaa sillä, että investointeja aloitettaisiin suunniteltua useampia. Tämän voisi heidän mukaansa rahoittaa valtionyritysten yksityistämisellä. Periaate on sikäli oikea, että valtionyritysten todellisen pääoman (myyntihinnan ja sidottujen hallinto- ym. resurssien) tuotto on keskimäärin huono, kun taas kyseessä olevien tieinvestointien tuotto näyttäisi hyvältä. Tosin vuosittaisen tuottoprosentin on epävarmempaa kuin kohteiden paremmuusjärjestys, koska skaalaustekijät (esim. säästetyn ajan hinta) eivät ole eksakteja.

Silti kannattaa miettiä, saataisiinko paras tuotto siitä, että kevennetään verotusta ja annetaan ihmisten käyttää itse omat rahansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä myös parantaisi työllisyyttä ja talouden tehokkuutta. On myös huomioitava, että verotuksen tehokkuushaittavaikutusten vuoksi kerätty veroeuro maksaa 3-8 euroa (ruotsalaistutkimuksen mukaan – asiaa tosin on vaikea tutkia luotettavasti), joten kannattavuus saa olla todella suurta.

Alueelliset näkökohdat?

Onko sitten oikein maksattaa Helsingin tiet tamperelaisilla? Ei. Pääsääntöisesti tieinvestointien tuet pitäisi kerätä käyttäjäalueen kunnilta käytön suhteessa, tulevaisuudessa ehkä automaattisesti perittävillä elektronisilla tiemaksuille, jottei autoja ja busseja vältteleviä syrjittäisi. Samalla vastaavaa komponenttia bensiinin hinnassa voisi alentaa ja paikalliset ympäristöhaitatkin siirtää bensiinistä tiemaksuihin. Tällaiset järjestelmät alkavat jo tulla käyttöön suurimmissa kaupungeissa, ehkä ensi vuosikymmenellä alkaa olla Suomenkin aika. Silloin bensaveroon jäisi alv:n rinnalle vain globaali haittakomponentti ja loput perittäisiin ajettaessa tarkemmin kärsijöiden/maksajien hyväksi, vaikkapa paikallissaasteet paikallisille asukkaille.

Siihenkin asti mahdolliset alueelliset ylituet pitäisi kompensoida suorilla tulonsiirroilla. Tosin pääkaupunkiseudun asukkaat kuuluvat yhä kirkkaasti nettomaksajiin.

Linkkejä:
VS: Budjetti 2006: sanoja, ei tekoja