Kansa, SAK, MTK ja EK kannattavat TTIP-vapaakauppasopimusta

62 % kannattaa ja 21 % vastustaa USA:n ja EU:n vapaakauppa- ja investointisopimusta. Aiemmissa investointisuojaoikeudenkäynneissä on tullut hyviä ratkaisuja, ja Suomella on jo vajaat 70 samantapaista investointisuojasopimusta.

Marraskuussa 2014 suomalaisista 62 % kannatti Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppa- ja investointisopimusta ja 21 % vastusti. Virhemarginaali oli 1,5 %. Koko EU:ssa kannatti 58 % ja vastusti 25 %. SAK, MTK ja EK vaativat investointisuojaa TTIP:hen, koska se toisi kasvua, kilpailukykyä ja työpaikkoja.

Mahdolliset sopimuksen riidat soviteltaisiin Maailmanpankin alaisessa ICSIDissä tai YK:n sääntöjä noudattavissa istuimissa kuten Haagin pysyvä välitystuomioistuin ja Tukholman kauppakamarin välityslautakunta.

Investointisuojaoikeudenkäyntien tulokset

Ulkoministeriön edustajat vastasivat viittä investointisuojaoikeustapausta koskevaan mielipidekirjoitukseen. Uruguayn ja Australian tapaukset olivat vielä kesken, yhtä ei otettu käsiteltäväksi mutta kaksi ratkaistiin Meksikon valtiota vastaan. Meksiko oli vuonna 2004 säätänyt lain, jonka mukaan muulla sokerilla kuin meksikolaisella sokeriruo’olla makeutetuille virvoitusjuomille asetettiin 20 prosentin haittavero.

Samaan tulokseen päätyi myös WTO:n riitojenratkaisu: vero oli syrjivä ja rikkoi sääntöjä, joihin Meksiko oli WTO:ssakin sitoutunut. Kansallisia ja ulkomaisia toimijoita yhdenmukaisesti kohtelemalla olisi voitu tuottaa sääntöjen mukainen, syrjimätön laki. Kirjoittajien mukaan nämä riidat olivat hyvä esimerkki siitä, miten valtioiden legitiimit toimet ovat sallittuja mutta väärinkäyttö protektionismiin ei.

Väitteet investointisuojan ongelmista perustuvat yleensä keskeneräisiin oikeudenkäynteihin, pelkkiin kanteisiin tai päätösten harhaanjohtavaan raportointiin.

EU:n neuvottelumandaattikin vaatii, että suojaehdot eivät rajoita jäsenmaiden edellytyksiä säätää syrjimättömiä säädöksiä esimerkiksi ympäristön, terveyden ja sosiaaliturvan parantamisesta.

Sopimus rikastuttaisi kansan, antikapitalistit marisevat

Helsingin Sanomien mukaan kauppasopimuksen taloudelliset ja geopoliittiset hyödyt olisivat riskejä suurempia ja arvosteluun liittyy maailmankaupan vapauttamisen yleinen vastustaminen, vaikka kaupan vapauttaminen on kiistattomasti parantanut kehitysmaiden elintasoa.

Sopimuksen arvioidaan tuottavan miljoonia uusia työpaikkoja ja 122 miljardia euroa vuodessa EU-maille, hieman vähemmän USA:lle, sekä olevan elintärkeä EU:lle ja USA:lle.

Ei-tulliesteet sortavat pk-yrityksiä

Sopimuksella pyritään erityisesti karsimaan tuonnin ei-tulliesteitä. Ei-tulliesteet nostavat viennin kustannuksia joillain aloilla keskimäärin jopa 73 % tuotteen loppuhinnasta (eli vajaat 300 % alkuperäisestä hinnasta), mutta tullit ovat vain 0–15 %. Siksi ei-tulliesteiden poistaminen voi olla paljon merkittävämpää kuin tullien poistaminen.

Ei-tulliesteet haittaavat suhteessa enemmän pieniä kuin suuria yrityksiä. Ne myös rajoittavat kilpailua ja (siten) kohottavat markkinoilla jo olevien suuryritysten monopolistisia voittoja eli ”ylituottoja”. Joissain tapauksissa tämä on tahallista protektionismia (”Buy American Act”), toisissa vain ajattelemattomuutta. Niiden poistaminen ei vain pienennä kilpailunrajoituksien luomia ylivoittoja vaan myös yleensä tuottaa kuluttajille halvempia ja laadukkaampia hyödykkeitä ja laajemman valikoiman pientenkin yritysten päästessä markkinoille.

Sopimus saattaisi myös vaikuttaa muiden maiden vientiin ja johtaa siihenkin, että EU:n ja USA:n sopimat muita korkeat standardit ympäristön, kuluttajansuojan ja työntekijöiden oikeuksien suhteen leviäisivät maailmalle.

USA:n ja EU:n vapaakauppasopimus TTIP ja investointisuoja (VS 13.10.2014, lisää aiheesta)

Lähdeviitteet ja lisätietoja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s