Raha tuo onnea – tai ainakin sosialismi vie sitä

Johan Norberg siteeraa lehtiartikkelissaan onnellisuustutkijoiden tuloksia: ”onnellisuutta lisää avioituminen, ystävien saaminen, rikastuminen ja kommunismin välttäminen”. Tästä onnellisuustutkijoiden keskuudessa vallitsee suurin piirtein konsensus, mutta viime aikoina on kiistelty siitä, lisääkö kansantuotteen kasvu kansan keskimääräistä onnellisuutta enää sitten, kun kansantuote on jo valmiiksi niin korkealla tasolla kuin se Suomessa ja muualla Länsi-Euroopassa nykyään on.

Epävakaus ja turvattomuus vähentävät onnellisuutta?

Viime aikoina on kiinnitetty paljon huomiota siihen, että Japanissa kansan onnellisuus ei enää lisääntynyt kansantuotteen ylitettyä 20 000 $/v. henkeä kohden. Se on selvää, että rahan rajahyöty on yleensä laskeva: ensimmäinen tonni voidaan käyttää tärkeimpiin tarpeisiin, seuraava toiseksi tärkeimpiin ja 20. kuluu selvästi vähemmän tärkeisiin asioihin. Tuskin se silti nollaksi menee missään vaiheessa, vaan taustalla saattavat olla Japanin huonot muutokset. Tutkimusten mukaan länsimaissa kasvu yhä lisää onnellisuutta, vaikkei tietenkään yhtä nopeasti kuin köyhemmissä maissa. Pääsääntöisesti onnellisimpia ovat maailman kapitalistisimman ja rikkaimmat maat.

Siihenkin on kiinnitetty huomiota, että sosialismin sorruttua Itä-Euroopassa kansalaisten onnellisuus aluksi laski. Tämä on ymmärrettävä suuren muutoksen alkuseuraus. Muutos aiheutti myös paljon kitkatyöttömyyttä. Tärkeämpää on kuitenkin huomata, että sosialististen maiden ihmiset olivat sosialismin aikana paljon onnettomampia kuin kapitalististen maiden ihmiset. Ensinnäkin heitä teki onnettomaksi se, että sosialismi riisti heiltä vapauden ja talouskasvun, ja vaikka heitä vertaisi muihin yhtä köyhiin maihin, he olivat tutkimusten mukaan onnettomampia. He olivat myös onnettomampia kuin minkään teollisuusmaan asukkaat.

Norberg myös huomauttaa, että Irlannissa 70- ja 80-luvuilla talous kasvoi mutta sääntelyn vuoksi hitaasti ja työttömyys oli korkeaa EU-tuista huolimatta. Onnellisuus väheni. Sitten maan talous liberalisoitiin, kasvu nopeutui ja onnellisuus lisääntyi dramaattisesti.

Kaikille tärkeintä ei ole raha vaan mahdollisuudet

Norberg myös siteerasi tutkimusta, jonka mukaan 48 % amerikkalaisista oli viimeisten viiden vuoden aikana vähentänyt työtuntejaan, kieltäytynyt ylennyksestä, päättänyt tyytyä alhaisempaan elintasoon tai muuttanut hiljaisempaan paikkaan. Raha ei ole elämässä tärkeintä, mutta useimmille siitä on hyötyä, ja jokaisen pitäisi itse saada valita tapansa tulla onnelliseksi, kuten kapitalismissa saakin.

Eräät tutkimukset viittaavatkin siihen, ettei niinkään raha vaan vapaus ja mahdollisuus parantaa asemaansa omalla työllään on tärkeintä. Tämä olisi tärkeä oppi niille, jotka minimipalkoin hinnoittelevat monia työttömiksi. Onnellisuusnäkökohdista ay-liikeen pitäisi siis laskea minimipalkkoja, jos kerran raha ei ole yhtä tärkeää kuin työllisyyden paraneminen.

Sekin pitää muistaa, että miljardit ihmiset elävät paljon köyhemmissä oloissa kuin tuo 20 000 $/v. Siis maailmankaupan vapauttaminen ja talouden liberalisointi ovat välttämättömiä maailmanlaajuisen onnellisuuden lisäämiseksi. Meillä rikkaissa maissa sitten ihmisillä on paremmin varaa valita muunlaisiakin tapoja elää. Jos joku ei halua itse vaurastua, ei hänellä ole silti oikeutta kieltää sitä muilta.

Toive rikastumisesta on tärkeämpää kuin rikastuminen

”Kuvittele, että olet onnellinen, koska joukko hauskoja päivällisiä ja juhlia on edessäsi. Kun ne ovat ohi, ehkä koet itsesi vähemmän onnelliseksi joillakin mittareilla”, Norberg kirjoittaa L.A. Timesissa. Pitääkö tästä päätellä, että päivälliset ja juhlat eivät olleet hyvä asia?

Vaurastumisen odotus korreloi hyvin vahvasti onnellisuuden kanssa. ”USA:ssa 65 % uskoo olevansa vauraampia viiden vuoden päästä ja 58 % on hyvin tyytyväisiä elämäänsä; Euroopassa luvut ovat 44 % ja 31 %.” Suomi sijoittui äsken toiseksi Eurooppalaisessa onnellisuusvertailussa ja täällä kasvunäkymät ovat parempia kuin Euroopassa keskimäärin. Suomalaisprofessori arveli korkeaa elintasoa, demokratiaa, tasa-arvoa ja turvallisuudentunnetta syiksi, ehkä satunnaisvaihteluakin.

Toisen maailmansodan jälkeen onnellisuus ja odotukset kasvusta olivat korkeita; nollakasvussa ollaan yleensä onnettomia, joten vaurastumisen loppuminen ei todellakaan olisi hyvästä.

Onnellisuus ja hyvinvointivaltio

Hollantilainen professori Ruut Veenhoven halusi todistaa hyvinvointivaltion tarpeellisuuden, Norberg kertoo. Huolellisissa tutkimuksissa hän kuitenkin päätyi siihen, että sosiaaliturva ei lainkaan lisännyt onnellisuutta. Tämä lienee sukua sille, että lottovoittajat ovat hyvin vähän onnellisempia kuin muut, kun taas ansaitsemalla itse omaisuutta ihmiset tulevat selvästi onnellisemmiksi.

Tosin Veenhovenin tutkimuksen yksityiskohtiin perehtymättä ei voi sulkea pois sitä vaihtoehtoa, että niukasta sosiaaliturvasta olisi hyötyä mutta anteliaasta vastaavasti haittaa.

Lisäys 1.3.06: Reason kirjoittaa aiheesta, mikä kirvoitti seuraavat lisäkommentit: Myös suhteellinen vauraus vaikuttaa: ihmiset vertaavat itseään muihin, ja tämän osalta vaurastumisen hyödyt ja haitat summautuvat nollaksi. Ei silti pidä unohtaa absoluuttisen vaurauden vaikutusta: vaurastumisesta on ihmiskunnalle nettohyötyä. Vain osa ihmisistä kärsii pahasta kateudesta/vertailutarpeesta, useat lievemmästä. Ei heille silti pidä langettaa siitä haittaveroa, mutta heidän kannattaisi vähentää sitä, esim. opettelemalla buddhalaista ajattelua, jolloin nettohyöty kasvaisi entisestään. Lisäksi, jos rikkaat maat jarruttaisivat talouskasvuaan, se hidastaisi myös köyhien maiden talouskasvua, ja niissä absoluuttisen vaurauden vaikutus on vielä paljon suurempi. Lehti myös muistuttaa, että eniten onnellisuutta tuova yhteiskuntajärjestys on liberaali demokratia, joka tarkoittaa mm. sitä, että ihmisten väkivallattomia pyrkimyksiä ei estetä sillä perusteella, että ne harmittavat tai kadehdituttavat jotakuta. Samalla perusteella ateistit pitäisi vaientaa.

Linkkejä:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s