Työttömiksi hinnoitellut maahanmuuttajat mellakoivat Ranskassa

Länsi-Euroopan sosialistisin valtio on epäonnistunut täydellisesti.

Keväällä nuori ranskalainen liberaali kuvasi maataan seuraavasti (Aurélien Véron, WSJ 28.5.05):
”Vieläkin huolestuttavampaa, kuin mainitut surkea talous, rakenteelliset jäykkyydet ja pysyvät sosiaaliset ongelmat on se, että ranskalaisilta puuttuu toivo, heiltä puuttuu täysin usko siitä, että tulevaisuus voisi tuoda jotain parempaa maassa, josta on tullut läntisen maailman viimeinen kollektiivinen valtio – – Lisäksi krooninen työttömyytemme, joka on jo 20 vuotta ollut 8,5 ja 12 prosentin välillä. Pääuhrit ovat nuoret, 15-24-vuotiaat. Vain 25 % heistä on töissä; USA:ssa 54 %. Työttömyys kestää keskimäärin 16 kuukautta Ranskassa, USA:ssa alle 5 kuukautta. Ei ihme, että nuoret kokevat itsensä niin turvattomiksi ja haavoittuviksi.”

USA:ssa työttömistä 13 % on pitkäaikaistyöttömiä, Britanniassa 21 %, Ranskassa 41 %. Työttömyydet ovat 5,1 %, 4,7 % ja 9,8 %. Erittäin tyytyväisiä elämäänsä on USA:ssa 58 %, Britanniassa 33 % ja Ranskassa 18 % ihmisistä. USA:ssa siis työttömyys on lähinnä lyhytaikaista ”kitkatyöttömyyttä” kahden työpaikan välillä. Anglosaksinen malli on sosiaalisempi kuin ranskalainen – ei ihme, että syntyperäiset ranskalaisetkin muuttavat työttömyyttä pakoon Britanniaan.

Sääntely syrjäyttää maahanmuuttajia

Pahimmin minimipalkat tietysti hinnoittelevät työttömiksi vähiten tuottavia ihmisiä kuten köyhiä maahanmuuttajia. Työttömyyden seurauksena estyy integraatio, kielen ja kulttuurin oppiminen, ranskalaisiin tutustuminen ja länsimaisiin normeihin sopeutuminen.

Työttömyyden on arvioitu olevan keskeisin syy Ranskassa yhä kiihtyvään maahanmuuttajien mellakointiin. Pitkään jatkunut kierre on myös saanut poliisin suhtautumaan maahanmuuttajiin rasistisesti, mikä on voimistanut paineita. Ranska on euroskleroosin ääriesimerkki, mutta sama sairaus jäytää useimpia muitakin EU-maita, Suomeakin.

Ranskalaiset kannattavat sosialismia

Kaksi kolmesta ranskalaisesta vastustaa sosialismia. Vasemmistolaisen Libération-lehden mukaan 61 %:ssa ranskaisia kapitalismi herättää kielteisiä ajatuksia ja 41 %:n mielestä kapitalismi merkitsee ihmisten riistoa. Taloudellista liberalismia vastustaa 51 %. Suosituin yhteiskuntajärjestelmä on sosialismi, joka herättää myönteisiä ajatuksia 51 %:ssa, jopa yli kolmanneksessa oikeiston äänestäjistä.

Ilmiön syynä lienevät mm. maassa pitkään jatkunut sääntely, nationalismi, protektionismi ja kielteinen suhtautuminen anglosaksisiin maihin sekä näiden aallolla ratsastavien poliitikkojen harjoittama kapitalismin panettelu. Oikeiston ja vasemmiston välillä on vain aste-ero, esimerkiksi oikeistopresidentti Jacques Chirac (1995-) on vasemmistolaisempi kuin monen muun maan vasemmistot.

”Oikeistopoliitikot” ovat Ranskassa sekoittaneet kapitalismiin valtiojohtoista suunnitelmataloutta, jossa valtio omistaa keskeisiä yrityksiä tai ainakin puuttuu vahvasti niiden toimintaan ja tekee muutenkin suuria taloudellisia hankkeita. Tietysti poliitikkojen toisten rahoilla tekemät valinnat ovat tyypillisesti heikommin taloudellisin perustein tehtyjä kuin yksityiset päätökset, mikä on tuottanut poliitikoille näyttäviä, suuruudenhulluja ”taloudellisia monumentteja” veronmaksajien kustannuksella, esim. tappiolliset Concorde ja Superphoenix-jättivoimala. Sosialistipresidentti François Mitterrand (1981-1995) jatkoi aluksi samalla tiellä vieläkin pidemmälle kunnes talouden entistäkin pahempi jälkeenjääneisyys pakotti palaamaan hieman lähemmäksi kapitalismia. Ero vanhaan on sen jälkeenkin ollut silti kovin pieni valtapuolueesta riippumatta. Liberaalin oppositionkin nykyinen presidentti Chirac vaimensi sulauttamalla sen enemmistön uuteen konservatiiviseen UMP-puolueeseensa vuonna 2002.

Maan kommunistinen puolue oli välillä suositumpi kuin sosialistinen. Kuuluisissa vuoden 2002 presidentinvaaleissa kommunistien äänet hajosivat trotskilaisille ehdokkaille ja kansallissosialistiselle Jean-Marie Le Penille, jonka protektionistinen, globalisaationvastainen ja Irakin-sodan vastainen agenda on pitkälti sama kuin Attac-järjestön. Itä-Ranskassa myös osa ammattiliitoista oli avoimesti Le Penin takana ja äänestäjäkunnan profiili on hänellä perinteisestikin ollut sama kuin kommunisteilla – kuten yleensä muillakin historian kansallissosialistisilla poliitikoilla.

Ruotsin syrjäytyneet ryöstäneet satojen miljoonien kruunujen edestä

Lokakuussa Ruotsia kohahduttivat Tukholman maahanmuuttajien lähiöjengien tekemät ryöstöt – tänä vuonna jo satojen miljoonien kruunujen edestä. Myös näiden ryöstöjen syynä pidetään sitä, että työttömyyskortistoon ajetut maahanmuuttajat elävät täysin ruotsalaisen yhteiskunnan ulkopuolella, eivät saa kokea itseään tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi vaan joutuvat omaksumaan loiseläjän moraalin säilyttääkseen kasvonsa omissa silmissään, eivät näe toivoa mahdollisuudesta parantaa asemaansa rehellisellä työllä, näkevät menestyneitä kaltaisiaan vain rikollisjoukkioissa.

Suomessakin työttömyyttä kohdanneet maahanmuuttajat ovat usein syrjäytyneet ja ajautuneet rikollisuuteen. Sääntelyn luoma työttömyys syrjäyttää ja tekee rikollisiksi myös syntyperäisiä suomalaisia, etenkin vähän koulutettuja, syrjäseudulla asuvia tai muista syistä huonosti tuottavia.

Maahanmuuttajien työpanos tuhlataan

Ulkomaalaiset ja ulkomaalaistaustaiset työllistyvät Suomessa lähinnä vain palveluihin. Kuitenkin huonon kielitaidon omaavan henkilön suhteellinen etu olisi tehdä teollisuustöitä, eli haaskaamme heidän työkykyään toisarvoisiin tehtäviin, joissa he ovat paljon vähemmän tuottavia kuin suomalaiset olisivat. Tämä johtuu siitä, että teollisuudessa ammattiliitot ovat niin tiukasti järjestäytyneitä, että ne pystyvät hinnoittelemaan työn palkkatasolle, jolla ulkomaalaisten palkkaaminen olisi tappiollista. Teollisuustyöstä on siis näin tehty suljetun joukon etuoikeustöitä, joihin vain parhaita kannattaa palkata.

Linkkejä:
Johan Norberg samasta aiheesta (engl.)
VS: Ranskan muslimighetoissa on omat lakinsa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s