Nato-jäsenyyttä kannattaa 26 % ja vastustaa 55 % suomalaisista. Jos Ruotsi liittyisi Natoon, niin enää 21 % hyväksyisi Nato-jäsenyyden ja 71 % ei hyväksyisi. Näinkö huonot suhteet meillä on länsinaapuriin?

USA:kaan ei ole kovin paljon pidetympi: jos jäsenyys vahvistaisi Suomen suhteita USA:han, niin enää 24 % hyväksyisi jäsenyyden, 67 % ei.

Natossa Suomi voi itse päättää, mihin konflikteihin maamme rajojen ulkopuolella menemme mukaan

Jos Natossa Suomi voisi itse päättää muille antamastaan avusta, Nato-jäsenyyden hyväksyntä nousisi 64 %:iin ja vastustus putoaisi 29 %:iin. Mutta asia on Natossa juuri näin. Tämä kertoo, että Nato-vastustus johtuu siitä, että suurella osalla kansasta on aivan väärä käsitys Natosta.

Jos Suomen vaikutusmahdollisuudet omaa turvallisuutta koskevissa asioissa lisääntyisivät, luvut olisivat jälleen 64 % vastaan 29 %. Siis toinenkin näistä kahdesta perusteesta riittäisi, ja nyt molemmat ovat voimassa, joten hyväksyntä olisi ilmeisesti vieläkin voimakkaampaa, mikäli poliitikoilla vain olisi rohkeus kertoa kansalle tosiasiat.

Jos Venäjä uhkaisi Suomea, luvut olisivat 59 % vastaan 33 %. Laskeeko kansa sen varaan, että Suomi saisi liittyä Natoon vielä sellaisessakin tilanteessa ja että se ei kelpaisi Venäjälle ”Mainilan laukauksiksi”, tekosyyksi interventioon? Tuskin, ja muutenkin olisi turvallisempaa liittyä hyvän sään aikana. Naton sääntöjen mukaan se ei enää tuossa tilanteessa voisi ottaa Suomea jäsenekseen, joten liittyminen pitää tehdä ennen sitä – siis nyt kun vielä ehtii.

[Joulukuun alussa 2005 Iltalehden teettämässä tutkimuksessa 70 % suomalaisista halusi Suomen liittyvän Natoon, jos tilanne Venäjällä kääntyisi uhkaavaksi.]

Jos kaikki muut EU-maat olisivat mukana Natossa, prosentit olisivat 61 % vastaan 33 %. Tilanne on jo tämä Kyprosta, Maltaa, Ruotsia, Irlantia ja Itävaltaa lukuunottamatta (EU-maita on 25, Nato-maita 26). Kyseisillä mailla on aivan eri geopoliittinen asema kuin Suomella Venäjän naapurina.

Tutkimuksen teetti Helsingin Sanomat Suomen Gallupilla 25.10.-2.11.05. On huomattava, että jäsenyyden hyväksyminen voi vastaajien mielestä tarkoittaa eri asiaa kuin kannattaminen. Toisaalta vaihtoehdon ”Ruotsi liittyisi Natoon” prosentit viittaavat siihen, että hyväksyntää ei kansalta saa helpommin kuin kannatusta.

Valheet ja faktat Natosta

Nato-asiantuntijat Karoliina Honkanen ja Janne Kuusela ovat julkaisseet Evan sarjassa raportin Mikä se NATO oikein on? Raportissa vastataan kansantajuisesti 24:ään yleisimpään Natoa koskevaan kysymykseen. Siinä mm. kerrotaan, että Suomi päättäisi itse kansallisesti ja tapauskohtaisesti toimistaan, esimerkiksi siitä, antaisiko lentokenttiään tai sotilaitaan Naton käyttöön.

Päätökset tehdään Natossa yksimielisesti, joten Suomikin voisi vaikuttaa. Esimerkiksi vuonna 2003 Belgia, Ranska ja Saksa estivät Turkille annettavan sotilaallisen tuen suunnittelun aloittamisen. Toisaalta maat olivat yksimielisiä siitä, että Turkkia olisi tuettava, mikäli sen turvallisuus joutuisi uhatuksi – kapinamaat vain katsoivat suunnittelun ennenaikaiseksi Irakin-sodasta huolimatta. Nato myös aloitti operaation, jossa Turkin ilmapuolustusta vahvennettiin mm. hollantilaisilla ja yhdysvaltalaisilla IT-ohjuspattereilla sekä Naton ”AWACS-tutkakoneilla. Useat NATO-maat tarjosivat Turkille myös kemiallisten ja biologisten aseiden vaikutuksilta suojaavaa kalustoa.”

Nato ei käynyt yhtään sotaa kylmän sodan aikana. Raportissa arvioidaan jäsenten turvallisuuden säilyminen osin liittokunnan pelotevoiman ansioksi. Vaikka Naton avun massiivisuudesta tositilanteessa ei ole täyttä varmuutta, ainakin tähän asti se on ollut niin uskottava, ettei sitä ole edes uskallettu testata. Näin todennäköisesti olisi jatkossakin. Naton merkitys on vähentynyt mutta se on silti riittävä.

Raportissa myös muistutetaan, että Stalinin rauhantahto talvisodassa Suomen joukkojen ollessa romahtamispisteessa johtui Ranskan ja Britannian toimista ja että Saksan tuen merkitys jatkosodasta selviämiselle oli kiistaton. Toisaalta pelkällä ulkopuolisella avulla ei tietenkään olisi selvitty, vaan sen lisäksi tarvitaan omaa puolustuskykyä.

Raportissa korostetaan, että Natoon tulee liittyä rauhallisena aikana ja että se ei tuskin onnistuisi enää sodan uhan tullen, osin yksimielisyysvaatimuksen vuoksi.

Lisäisikö Nato terrorin uhkaa?

Tutkimuksessa 186 maan todennäköisyydestä joutua terrori-iskun kohteeksi todennäköisimmät kohteet eivät olleet Nato-maita ja esim. Nato-maa Norja oli n. sijalla 100 (kuten liittoutumaton Ruotsikin).

Norja liittyi Natoon sitä perustettaessa vuonna 1949, heti kun se oli mahdollista, ja ylivoimainen enemmistö norjalaisista on aina ollut Nato-jäsenyyden kannalla. Norja tunnetaan myös rauhansovittelun suurvaltana, tunnettiin jo ennen Sri Lankan ja Palestiinan merkittäviä sopimuksia. Jopa viimeisten n. 10 vuoden aikana se on toiminut välittäjänä 14:ssä eri rauhanprosessissa. Nato-jäsenyys ei siis välttämättä muuttaisi Suomen geopoliittista roolia tai imagoa, ainakaan huonommaksi.

Lisäksi Venäjän Suomeen kohdistama painostus todennäköisesti vähenisi Nato-jäsenyyden myötä. Eikö ylipäänsä kaikkien valtioiden pitäisi pyrkiä liittymään liberaalien demokratioiden yhteisöön, jossa kaikki lupaavat tukea toistensa turvallisuutta? Eikö tämä olisi eräs oikeista keinoista lisätä globaalia rauhaa ja vähentää hyökkäyssotien houkuttelevuutta?

Linkkejä:
Mikä se NATO oikein on? (pdf)