Vappuyön mellakoitsijat valmistautuivat ennalta pahoinpitelemään

Vappuaattona prekariaatti.org järjesti mielenosoituksen, jossa heiteltiin pulloja ja rikottiin useita Helsingin keskustan ikkunoita, kaduille levisi lasinsirpaleita. Virallisesti mielenosoitus oli järjestetty lähinnä perustulon puolesta, mutta mielenosoittajat sanoivat vastustavansa globalisaatiota ja kapitalismia, ja markkinataloudenvastaisuutta prekariaatti.orgin virallinen mielenosoituskutsukin pursui.

Mielenosoittajille kerrottiin, että mielenosoituksen jatkot pidetään pian purettavilla makasiineilla. Makasiineilta varastettiin irtaimistoa, josta tehtiin suuri nuotio. Palokunnan mukaan oli suuri riski, että savu tai sen mukana kulkeutuvat kipinät ja palavat kappaleet olisivat sytyttäneet tuleen esim. puiset makasiinit. Järjestäjien mukaan tulipaloasiantuntijat olivat väärässä.

Poliisit ja palokunta katsoivat sormien läpi mielenosoittajien laittomuuksia ja vain vaarallisimmissa tilanteissa kävivät sammuttamassa tulen, jonka hulinoitsijat pian sytyttivät uudelleen. Välillä tuli sytytettiin myös puisten makasiinien sisälle. Kun neljän maissa aamuyöstä makasiinien syttyminen oli lähellä, palokunta tuli poliisien suojaamana sammuttamaan nuotiota. Tällöin paljon suurempi nuorisojoukko hyökkäsi letkujen kimppuun sekä heitti palomiehiä kivillä ja pulloilla sekä hakkasi poliiseja metalliputkilla. Helsingin Sanomien mukaan mielenosoittajat olivat varautuneet tappeluun ennalta keräämällä heittokiviä kasoihin ja valmistamalla tilaisuuteen kymmenisen polttopulloa, joita ei kuitenkaan käytetty. Palokunnan kimppuun ei ole Suomessa koskaan aiemmin käyty. Vähälukuiset poliisitkin pahoinpideltiin pahasti.

Jotkut järjestäjät väittivät, ettei palokuntaa mitenkään häiritty, mutta alkoivat vedota tietämättömyyteensä, kun toiset perustelivat, että taistelu sammuttavaa palokuntaa vastaan oli taistelua oikeudesta pysyä lämpimänä. Kukaan ei ole kertonut näille, että ihmisoikeuksiin ei kuulu oikeutta pysytellä lämpimänä toisten tiloissa toisten irtaimistolla ilman näiden lupia. Ihmisoikeuksiin kuuluu vain päättää, mitä omalla kehollaan ja omaisuudellaan tekee.

Palopäällikkö Sandy Nyman myös kertoi, että liekeissä oli n. 1000 asteen kuumuus ja jos nuorten liekkeihin heittämä kaasusammutuspullo olisi ehtinyt räjähtää, se olisi lentänyt satoja metrejä.

Käräjäoikeus vangitsi torstaina 25- ja 29-vuotiaat miehet väkivaltaisuuksista ja niiden johtamisesta.

Vuoden 2005 osoitettiin mieltä varastamalla Alkoista

Sama ylikansallinen EuroMayDay-mielenosoitus järjestettiin myös vuonna 2005. Silloinkin prekariaatin (pätkätyöläisten) ”puolesta” mieltään osoittanut kulkue mm. rikkoi ikkunoita ja varasti Alkosta viinaa. Tätä kutsuttiin ”köyhälle prekariaatille” (mm. rikkaan kommunistiperheen poika Tapio Laakso johtajanaan) sopivaksi lakkoiluksi, ”maksulakoksi”. Onko sosialisteille sopivaa lakkoilua ”ihmisoikeuslakko”, jossa lakataan olemasta hakkaamatta toisia ihmisiä metalliputkilla tai muutenkaan kunnioittamasta ihmisoikeuksia?

EuroMayDay 2005:n virallinen tiedote kertoi mm.:

”Keskeisenä teemana tapahtumassa oli oikeuksien ja toimeentulon haltuunotto, ja se konkretisoitui, kun tapahtuman aikana osa kulkueesta vieraili One Way -vaateliikkeessä ja hieman myöhemmin Alkon myymälässä Kaivokadulla. Sambaryhmän soittaessa ja tanssiessa ihmiset ottivat mukaansa vaatteita ja juomia.

Kulkueen aikana toteutettu tavaroiden haltuunotto on yksi esimerkki uusista lakon muodoista. Kun työsuhteet muuttuvat epävarmoiksi ja joustaviksi, ihmisten mahdollisuus käyttää etujensa ajamiseen perinteisiä kollektiivisen painostuksen keinoja, kuten lakkoa, pienenee huomattavasti. Lakko on perusoikeus ja ihmisillä on oikeus sellaiseen lakon muotoon, joka vastaa heidän yhteiskunnallista asemaansa. Toimeentulon haltuunotto taskualennuksen tai pummilla matkustamisen muodossa on esimerkki maksulakosta, jota prekariaattiin kuuluvat ihmiset harjoittavat päivittäin.”

Tällainen varastelu, ikkunoiden hajottaminen ja ilkivalta ovat näille mielenosoituksille tyypillisiä, ja samaa tapahtui Tukholmassakin tänäkin vuonna. Kyseessä on Keski-Euroopan sosialistien laatima ylikansallinen viihdeformaatti, jolla on tarkoitus tuoda jännitystä nuorten elämään ja sitä kautta houkutella väkeä sosialistien tai heidän peitejärjestöjensä riveihin.

Ideologia seurauksineen on kuvattu kolumnissa Yomango – varkaiden sosialistinen ideologia.

Anarkistien rooli mellakoissa

Suomessa on monia anarkisteja, jotka kannattavat ihmisoikeuksia ja vastustavat väkivaltaa, anarkokapitalistit mukaanlukien. On myös sellaisia anarkisteja, jotka hyväksyvät väkivallan mutteivät ihmiskehoon kohdistuvaa väkivaltaa. Pienin joukko on se anarkososialistien vähemmistö, jota oikeuttaa ihmiskehoon kohdistuvan väkivallan esimerkiksi kutsumalla poliisin hakkaamista katuun tai poliitikon kakuttamista ”proletariaatin itsepuolustukseksi”. Jopa mafiat, verikostajat ja militaristit pystyvät propagandassaan vakuuttavampiin argumentteihin.

Tämä pieni vähemmistö harjoittelee tappeluita poliisin kanssa, varustautuu niihin ja hakee tilaisuuksia niihin tarkoituksellisesti, vaikka poliisi päinvastoin yrittää vältellä niitä katselemalla lain ja toisten ihmisten oikeuksien rikkomisia sormien lävitse. Ympärilleen joukkio saa hieman suuremman porukan, joka ”periaatteessa” ei halua tuollaisia tappeluita mutta käytännössä näkee ne romanttisina ja salaa toivoo saavansa myöhemmin kertoa olevansa sellaisten veteraani.

Silti edes näiden mielenosoitusten enemmistö ei kuulu kumpaankaan joukkoon. ”Kaverit pyysivät mukaan. Mä olen 17, enkä oikein ymmärrä noista politiikkajutuista mitään” Helsingin Sanomien haastattelema mielenosoittaja sanoi. Jotkut muut ovat mukana siksi, että on kiva marssia hyvän asian puolesta, eivätkä kaikki marssijat tulleet epävirallisille jatkoille. Nuotiolla oli myös väkeä, joka vain sattui vappuyönä näkemään nuotion ja tuli lämmittelemään tai juhlimaan. Kaikkiaan väkeä oli parhaimmillaan 200 – 300, arvioiden mukaan suurin osa sivullisia.

Osa katutappelijoista on samoja anarkisteja, jotka ovat saaneet pienempien keskuudessa sankariveteraanin maineen ja kiertäneet hakkaamassa ihmisiä tai muuten vain hulinoimassa ”eläinaktivismin”, ”antifasismin” tai ”antirasismin” nimissä. Erityisesti sosialistien brändäämä termi ”antifasismi” on tarkoitettu juuri sosialistinuorten mellakoinnille: tällainen termi houkuttelee mukaan myös melko rauhanomaisia ihmisiä, onhan kansallissosialismin vastustaminen populaarimpaa kuin tavallisen sosialismin vastustaminen.

Otsikot, joiden alla nämä ryhmät virallisesti marssivat, ovat useimmiten kannatettavia asioita, ja niiden puolesta (yleensä aivan muissa yhteyksissä) toimivien ylivoimainen enemmistö on rauhanomaisia ei-sosialisteja. Tosin virallisissa julistuksissakin on yleensä salakuljetettuna sosialistista tai pakottamiseen perustuvaa agendaa, mutta monelle tavisosanottajalle riittää hyväksyttävä otsikko. Toisinaan tavikset myös hairahtuvat mielenosoituksiin, joissa pieni anarkistivähemmistö näkyvillä banderoilleilla ja äänekkäillä iskulauseilla kaappaa mielenosoituksen ideologisille tarkoitusperilleen.

Ylikansalliset vaikutteet

Mielenosoituksen kulku päätettiin makasiineille, ja mielenosoittajille kerrottiin jatkojen olevan siellä. Nelosen mukaan meno sujui ylikansallisen kaavan mukaisesti:

”Makasiinien yölliset tapahtumat kulkivat sen jälkeen lukuisista globalisaation ja kapitalismin vastaisista tapahtumista tuttua rataa: ensin esiinnyttiin hyvän asian puolesta rauhallisesti ja sitten osa porukasta ryhtyi rettelöimään. Kasvot on naamioitu, toiminta harjoiteltua ja teot väkivaltaisia.”

Myös Ranskan siirtolaismellakoista tehtyjen kyselytutkimusten mukaan ”monet niihin osallistuneet kertoivat pitävänsä tappelusta ja mellakoihin liittyvästä jännityksestä”. (HS 5.5.06)

Millä motiiveilla tilaisuus järjestettiin?

Mellakoinnin ystävät olivat nähneet Pariisin opiskelijamellakat irtisanomisrajoitusten vähentämistä vastaan ja kaivanneet samanlaista Suomeenkin. Ilkivalta, ikkunoiden hajottaminen ja tuhopoltot sekä poliisien hakkaaminen ovat olleet äärivasemmistolaisten huligaanien märkä uni ainakin 60-luvulta asti, mutta tuoreen mallin näkeminen puolisosialistisen komentotalouden Ranskassa rohkaisi heitä. Tällä marssilla ja sen jatkoilla tämä unelma haluttiin myös toteuttaa käytännössä. Monet väkivaltaisimmat mellakoitsijat ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa, jotkut toiset osaavat improvisoida kokemuksen perusteella ja ryhtyivät valmistelemaan pahoinpitelyitä viimeistään nähdessään poliisin – monta tuntia ennen pahinta pahoinpitelyä. Osa oli tehnyt valmistelunsa jo paljon aiemmin, mm. polttopullot.

Prekariaatti.orgissa on erilaisia ihmisiä: jotkut heistä haaveilivat tällaisista mellakoista, jotkut saattavat jopa ymmärtää niiden haittaavan perustulon edistämistä. Ei ole mitään tapaa saada selville, millaisia näiden ihmisjoukkojen voimasuhteet järjestössä ovat – tietenkään mitään ei tunnusteta julkisesti.

Ylioppilaslehden artikkelissa kommunistikansanedustaja Jaakko Laakson (vas) poika Tapio Laakso (vihr) sanoi, että prekaarit eivät pane pahakseen kaupallisten tilojen haltuunottoa ”mutta emme lyö ketään”. Vihreiden valtakunnallista nuorisojärjestöä johtava, monen mukaan taistolaisisäänsäkin pahempi sosialistiromantikko Laakso sen paremmin kuin muutkaan prekariaattijohtajat eivät ole suostuneet nytkään silti tuomitsemaan lyöjiä, tyytyvät vain antamaan muiden lyödä puolestaan. Toimittajien kysyessä heiltä, tuomitsevatko he teon, he ovat kerta toisensa jälkeen väistäneet kysymyksen sanomalla, että huomio pitäisi kiinnittää johonkin toiseen asiaan. ”En koe ikkunoiden hajottamista kaikkein hyödyllisimmäksi mielenosoituksen muodoksi, mutta voin ymmärtää…” sanoi ”prekaari”, itseään kommunistiksi kutsuva opiskelija Eetu Viren A-talk-ohjelmassa.

IS:”Gandhilaiseksi väkivallan vastustajaksi tunnustautuva [Heidi] Hautala korostaa, ettei polttopullojen heittämistä ja ikkunoiden rikkomista saa hyväksyä missään nimessä.” Jaakko Laakso kieltäytyi kommentoimasta poikansa toimintaa.

Mielenosoituksen ajoittaminen vappuiltaan oli ainoa tapa saada sinne paljon väkeä ja maksimoida riehuminen. Mielenosoitusta vielä myöhennettiin alkuperäisestä.

SAK – pakkoprekariaatin luoja

Vihreät poliitikot eivät voi virallisesti vastustaa globalisaatiota ja kapitalismia tai muita maailman köyhien toivoja, joten mielenosoituksen otsikoksi valittiin perustulo. Lisäksi vihreät toimivat yksityishenkilöinä, eivät puolueensa jäseninä.

Prekariaatilla eli tilapäistöllä tarkoitetaan lähinnä pätkä- ja silpputöitä tekeviä, kenties välillä työttömiä ihmisiä. Jotkut, esim. opiskelijat tai jotain ammattia kokeilevat, tekevät tällaisia töitä vapaaehtoisesti, samoin ne, joista on mukava saada enemmän vapaa-aikaa ja tehdä töitä vain silloin, kun ne tuottavat eniten. Kolmannet tekevät pätkätöitä pakotettuina: SAK:n vaatimat minimipalkat ovat niin korkeita, että niillä heitä ei kannata palkata pysyviin työpaikkoihin, ainakaan heidän toivomalleen alalle. Pysyvä työpaikka tarkoittaa riskin suurempaa siirtämistä työnantajalle, mistä seuraa, että palkka on alhaisempi – siis se palkka, jonka voi maksaa ilman että työllistäminen muuttuu tappiolliseksi.

Lisäksi SAK estää perus- ja bonuspalkoista muodostuvat palkat, joiden jousto mahdollistaisi irtisanomisista pidättymisen silloinkin, kun työn tuottavuus laskee työntekijästä johtuvista tai johtumattomista syistä. SAK aiheuttaa sekä työn pätkittymistä että työttömyyttä. Työttömyys myös pakottaa työntekijät tyytymään siihen mitä saavat, kun taas vapaammassa taloudessa on täystyöllisyys ja työntekijän valinnanvara on paljon laajempi.

Yritykset kyllä palkkaavat ja pitävät töissä jokaisen, jonka palkkaaminen ei ole tappiollista, kyllä niille raha kelpaa. Siis vain SAK:n pakottamat ylikorkeat minimiehdot voivat aiheuttaa työn vastentahtoista pätkittymistä, silppuuntumista tai päättymistä. Päälle tulee tietysti vapaaehtoista pätkittymistä, kun työnsä menettävä työntekijä ei kelpuuta mitä tahansa uutta työtä, mikä tietysti olisi hyväksyttävää, jos nirsoilu tapahtuisi työntekijän eikä veronmaksajien kustannuksella.

Prekariaatti.orgin oikea maalitaulu olisi siis SAK. Kieltämättä EK ei laita SAK:lle näissä asioissa tarpeeksi hanttiin, sillä sääntelyn haitat tuntuvat pahimmin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, kun taas EK:ssa valtaa käyttävät lähinnä suuryritykset. Vasta kun työntekijällä on oikeus itse halutessaan sopia työehdoistaan ilman että yleissitovuuslait tai ay-liikkeen painostus sitä estävät, vastentahtoisesta tilapäistymisestä päästään. Tietysti järkevä (ei prekariaatti.orgin ajama) perustulo ja vanhemmuuskustannusten maksaminen verovaroista olisivat myös tarpeen. On silti järjetöntä, että mielenosoittajien tuhoamien ikkunoiden joukossa oli EK:n muttei SAK:n ikkunoita. Aivan kuin he haluaisivat lisää prekariaattia, riviensä vahvistamiseksi.

Perustulo – toisten eläteiksi

Prekaarit myös haukkuivat nimeltä mainiten siivoustöitä ja pikaruokalatöitä ”paskahommiksi” ja vaativat, että jos joku ei halua tehdä niitä, niin hänelle pitäisi maksaa laiskottelusta. Minä ja läheiseni olemme tehneet päätyönämme siivoustöitä emmekä yhtään häpeä sitä. Se on kunniallinen työ siinä missä lähes kaikki muutkin. Vapailla työmarkkinoilla ja matalien tulojen verottomuudella tosin lähes kaikilla olisi varaa valita hyvin monenlaisia töitä, ei vain siivousta, tietysti vain tuottavuuttaan vastaavalla palkalla.

Joskus prekaarit korostavat myös sitä, että eläessään toisten rahoilla he tekevät harrastuksenaan työtä kansalaisjärjestöissä, joten muiden sietääkin maksaa heille. Varmaan jokaisella olisi jotain mielestään yleishyödyllistä tekemistä, josta mielellään pakottaisi muut maksamaan, mutta liberaalissa demokratiassa pääsääntöisesti muita ei voi pakottaa, vaan ihmiset saavat itse päättää, mistä haluavat maksaa. Aina voi yrittää saada muut rahoittamaan kansalaisjärjestöään jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla, mutta jos muut eivät pidä sitä hintansa väärtinä, ei näillä ”aktivisteilla” ole oikeutta ajaa muita pakkotyöhön puuhastelunsa rahoittamiseksi. Jokainen päättäköön itse, minkä asioiden edistämiseen ansionsa käyttää.

Sitä paitsi näiden prekaarien kaappisosialistinen propaganda on yleisvahingollista eikä yleishyödyllistä työtä. Lisäksi heidän elantonsa maksajien joukossa on monia niitä, jotka vähällä vapaa-ajallaan tekevät yleishyödyllistä työtä, kuten tämän artikkelin kirjoittajakin monessa yhdistyksessä ja yhdistysten ulkopuolella. Miksi ei riitä, että tekisin työtä oman elantoni eteen ja loppuajan parantaisin maailmaa, miksi minun pitää tehdä pidempiä työpäiviä, niin että nyt veroistani ja palkkani sivukuluista voidaan kustantaa näiden prekaarien laiskottelu ja pahanteko? Lahjoitan kyllä rahaakin vähästä palkastani hyvinä pitämilleni järjestöille, mutta miksi minulta pakko-otettaisiin nykyistäkin paljon enemmän pahoihin tarkoituksiin?

Prekariaatti.orgin ajama ylikorkea, kansantaloudellisesti kestämätön perustulo on aivan eri asia kuin sellainen perustulo, joka tarkoittaa vain kannustinloukkujen poistamista, niin että työnteko on aina selkeästi kannattavaa. Prekaarit vaativat perustuloa 700 euroa kuussa, mikä maksaa 44 miljardia euroa vuodessa, paljon enemmän kuin Suomen valtion budjetti. Vasemmistoliiton perustulomallissa liikuttiin 200 euron ja Vihreiden 200-300 euron paikkeilla, mihin tosin tuli päälle mm. asumistukea. Järkevässä perustulomallissa summa olisi hieman suurempi mutta erillistä asumistukea ei olisi, vaan ihmiset voisivat tinkiä asumisesta itselleen tärkeämpien asioiden hyväksi esim. asuinpaikan ja –koon valinnalla tai kimppa-asumisella.

Perustulon ideanahan on, että heikosti ansaitsevankin pitää tulla toimeen ja jokaisesta ansaitusta eurosta jäisi suurin osa käteen sosiaaliturvamuutosten ja verojen jälkeen. Tämä on sinänsä kannatettava ajatus – ja yli aaterajojen kannatettu. Niidenkin, jotka eivät kannata tavallista, kaikille maksettavaa perustuloa, tulisi edes kannattaa perustuloa työmarkkinoiden käytettävissä oleville – minkä voisi määritellä vaikkapa Tanskan tai Hollannin malliin. Hollannissa perustulo onkin käytössä.

Suomessa perustulon päävastustaja on SAK, kakkonen sen poliittinen siipi SDP. Jos SAK muuttaisi kantaansa, perustulo todennäköisesti toteutuisi. SAK kuitenkin ajaa lähinnä suurten ikäluokkien sisäpiirityöläisten etuja. He ja heitä lähellä olevat tahot näet ovat SAK:ssa enemmistönä. Lisäksi perustulomallissa moni saattaisi tehdä yhden kokoaikaisen työn sijasta kahta puolipäiväistä työtä, jolloin SAK menettäisi valtaa ja maksutuloja. SAK elää vielä teollisuusyhteiskunnan aikaa, vaikka enemmistö suomalaisia on jo palvelualoilla.

Prekariaatin toiminta ei myöskään ole syrjäytyneiden köyhien epätoivoista taistelua vaan usein varakkaiden perheiden pullamössölasten egonpönkitystä. Osaa voi tietysti pitää puoliksi uhrina, koska heitä on pienestä pitäen aivopesty kotona sosialismipropagandalla. Samaan tapaan al-Qaidan pomminräjäyttäjät ja puuhastelijat Osama bin Ladenia myöten ovat erittäin harvoin huono-osaisimpia, osa suorastaan rikasta eliittiä, ja maailman sosialistiterroristeista monella on samantapainen tausta.

Prekariaatti.org ei muuten edusta prekariaattia, ei promilleakaan siitä, vaikka ehkä ovat promillen saaneet harhaanjohdettua mukaansa.

Tulevat mielenosoitukset väkivallattomiksi

Tämäntapaisten mielenosoitusten (ei useimpien mielenosoitusten) järjestäjät erittäin hyvin tietävät, miten todennäköisiä väkivaltaisuudet heidän mielenosoituksissaan ovat. Siksi joka kerta, kun he eivät ennalta selkeästi kiellä väkivaltaa mielenosoituksissaan ja ilmoita, miten mielenosoittajien on toimittava jonkun aloittaessa väkivaltaisuudet, he ovat vastuullisia väkivaltaisuuksista. Tämä koskee myös ikkunoiden hajoittamista ja muuta toisten omaisuuteen kohdistettua luvatonta väkivaltaa, ja vastaavat ohjeet tulee antaa varastamisen varalta. Viimeistään vuoden 2005 jälkeen muuta ei voi pitää hyväksyttävänä tällaisissa mielenosoituksissa.

Toiminta on järjestäytynyttä rikollisuutta, ja prekariaatti.orgilla on vastuunsa siitä, kun se vuosi toisensa jälkeen järjestää tällaista. Aivan kuin tämä ei riittäisi, heidän sivuillaan opastetaan vielä edellisvuoden mallin mukaisesti rikkomaan mielenosoituksessa ikkunoita ja varastamaan liikkeistä toisten omaisuutta.

Linkkejä:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s