Shamil Basajev kuoli – Zakajev ehdotti rauhaa ilman ennakkoehtoja

The Economist kertoo, että äskettäin kuollut sotapäällikkö, terroristi Shamil Basajev, 41, pysyi käsittämättömän pitkään hengissä siihen nähden, miten pieni ja kontrolloitu alue Tshetshenia on.

Lehden mukaan Basajev olikin Venäjälle hyödyllinen, aiemmin hän on taistellut Georgiaa vastaan Venäjän joukoissa Abhasian irrotussodassa ja hänen operaatiostaan Dagestanissa saatiin tekosyy toisen Tshetshenian sodan aloittamiseen (1999), mikä johti Putin suosioon ja presidenttiyteen. Häikäilemätön Basajev on myös pilannut tshetsheenien maineen, etenkin kun Venäjä on likvidoinut neljä maan presidenttiä ja muita maltillisia tshetsheenejä, viimeksi Saidulajevin kesäkuussa.

Tshetshenian (Itskerian) itsenäisyyshallituksen mukaan Basajev seuralaisineen kuoli räjähderekan räjähtäessä vahingossa 10.7.06. Venäjä väitti heidän kuolleen sen erikoisjoukkojen operaatiossa ja yritti muutenkin ottaa kaiken kunnian irti tapauksesta.

Venäjä säästi Basajevin hengen tahallaan?

Basajevin ja etenkin wahhabirahoittajien painostus on tuonut suuren islamilaisen valtion luomisen Kaukasukselle näkyvään asemaan sissisotaa käyvän maanalaisen itsenäisyyshallituksen mahdollisten tavoitteiden joukossa. Sotapäällikkönä tunnettu presidentti Dokka Umarov on tasapainotellut torjuen siviileihin kohdistuvia iskuja mutta välttäen tuomitsemasta Basajevia nimeltä.

Ahmed Zakajev – maltillisten keulakuva

Näkyvin maltillinen on Britanniassa asuva ulkoministeri Ahmed Zakajev, ensimmäisen Tshetshenian sodan lounaislohkon vastarintajoukkojen johtaja ja Mashadovin-aikainen varapääministeri. Rauhanneuvotteluissakin hänellä oli keskeinen rooli. Välirauhan aikana kirjoittamassaan kirjassa hän syytti wahhabilaisia Tshetshenian itsenäisyyden vihollisiksi mutta nykyhallituksessa wahhabilaisilla on vahva ote. Zakajev toimi jatkuvasti myös komentajana. Vuonna 2000 hän haavoittui ja pakeni maasta.

Hänen Suomen-vierailunsa Vihreiden seminaariin peruuntui syksyllä 2002, kun oikeusministeri Johannes Koskinen (sd) ei luvannut olla luovuttamatta häntä Venäjälle kidutettavaksi. Hieman myöhemmin Venäjä esitti Tanskalle luovutuspyynnön Zakajevista, mutta todisteita terrorismista ei pidetty riittävinä – itse asiassa Venäjä jopa perui osan syytöksistä heti, kun todisteita vaadittiin. Zakajev sai turvapaikan Britanniasta 29.11.03.

Zakajev tarjosi rauhanneuvotteluja ilman ennakkoehtoja

Jo 5.7.06, ennen Basajevin kuolemaa, Zakajev ehdotti rauhanneuvotteluja ilman ennakkoehtoja toivoen ennakkoluulotonta rauhaa tuovan ratkaisun etsimistä kansainvälisen lain pohjalta. Maa ei siis vaatisi ennalta itsenäisyytensä tunnustamista.

Presidentti Umarov vakuutti itsenäisyyssodan jatkuvan Basajevin kuolemasta huolimatta. Tämä ei silti todista, etteikö Zakajevin ehdotus voisi olla hänen salaa hyväksymänsä koepallo, jolle hän ei uskottavuuttaan menettämättä voi antaa julkista tukea ennen kuin Venäjä tekee saman.

Linkkejä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s