Milton Friedman – 94 vuotta vapaamman maailman hyväksi

Liberaali talousnobelisti Milton Friedman täytti tänään 94 vuotta. Hän on sekä historian merkittävimpiä taloustieteilijöitä että suurimpia liberalismin popularisoijia ja liberaaleja vaikuttajia. Syntymäpäivähaastattelussaan pienessä työhuoneessaan Stanfordin yliopiston kampuksella Hoover-instituutissa hän vastaili leppoisasti OpinionJournalin kysymyksiin.

Liberalismin airut ja sosialismin kukistaja

Friedman muistetaan myös taloudellista liberalismia propagoivista kirjoistaan, mm. Vapaus valita (Free to Choose, myös TV-sarja, nyt ilmaiseksi). On arvioitu, että hän oli tärkein vaikuttaja siinä, että maailma alkoi 70- ja 80-lukujen taitteessa siirtyä sääntelystä ja kollektivismista kohti vapautta Margaret Thatcherin (1979-90) ja Ronald Reaganin (1981-88) johdolla. Tosin myös moni muu, mm. Friedrich von Hayek, oli vaikuttanut samaan suuntaan kuin Friedman. Näiden uudistusten jälkeen sosialistimaat jäivät lopullisesti jälkeen lännestä ja hävisivät kylmän sodan.

Konservatiivisen Thatcherin ja Reaganin ansiot rajoittuvat vapauden taloudellisiin aspekteihin, mutta taloudellinen vapaus ja oikeus päättää omista asioistaan taloudellisella puolella loi paineen arvoliberaaleihinkin uudistuksiin. Friedman sanoutui irti heidän hallitustensa talouspolitiikasta, koska ei hyväksynyt heidän kaikkia ratkaisujaan.

Vielä toisen maailmansodan jälkeen aseveli Neuvostoliittoa katsottiin ihaillen ja maailma oli kollektivismin pauloissa mutta politiikka oli melko liberaalia, esim. USA:n veroaste oli 20 – 25 %. Sosialismia lisättiin asteittain (USA:ssa marginaaliverot saattoivat olla 80 %:n luokkaa 70-luvulla, veroaste nousi 40 %:iin ennen Reagania) kunnes sääntelyn noustua huippuunsa ihmiset näkivät sen haitat ja intellektuellienkin mielipide alkoi etääntyä sosialismista kohti kapitalismia.

Omaa rooliaan vaatimaton Friedman vähättelee joka käänteessä.

Friedman toivoo demokraattipresidenttiä?

George W. Bush on lisännyt julkisia menoja historiallisen paljon, vaikkei sotilasmenoja laskettaisi. Friedman moitti Bushia veto-oikeuden välttelystä. Reagan kaatoi vetollaan kongressin keksimiä lisämenoja kymmeniä kertoja, Bush nuorempi ei kertaakaan.

Toisaalta Friedman muistutti, että helpointa menot on pitää kurissa, kun presidentti on demokraatti ja kongressi on republikaaneilla, kuten Clintonin kaudella: ”2008 saatamme saada demokraattipresidentin, kongressin vain tarvitsisi pysyä republikaaneilla”.

Friedman myös vastusti hyökkäystä Irakiin, Rose-vaimon mielestä taas kyseessä oli hirviön kaataminen Irakin kansan hyväksi (mielipidetiedustelujen mukaan yhä kolme neljästi irakilaisesta on samaa mieltä ja pitää USAn hyökkäystä hyvänä kaikista seurauksista huolimatta).

Perustulon, palvelusetelien ja vapauden puolustaja, asevelvollisuuden kumoaja

Friedman kutsuu itseään klassiseksi liberaaliksi, joskin USA:ssa termi libertaristi on niin laaja, että siihen usein sisällytetään klassiset liberaalit, myös Friedman (”liberaalilla” tarkoitetaan USA:ssa suurin piirtein sosiaalidemokraattia, koska termi ”sosialisti” on siellä huonossa huudossa). Maan Libertaristisella puolueella on vain muutama miljoona kannattajaa, joten Friedman on päätoimensa ohessa toiminut republikaanien palveluksessa, mm. Reaganin neuvonantajana.

Friedman tunnetaan mm. negatiivisen tuloveron (perustuloa vastaava järjestelmä) keksijänä ja koulutuspalvelusetelien, ympäristöhaittaverojen sekä monien muiden vapautta, valinnanvapautta ja tehokkuutta lisäävien järjestelmien puolestapuhujana.

USA:n asevelvollisuudenkin poistamiseen vaikutti keskeisesti Friedmanin todistus siitä, miten pakkotyö tulee kalliimmaksi kuin palkkatyö, kun implisiittiset kustannukset huomioidaan. Friedman itse pitää tätä suurimpana saavutuksenaan.

Friedman myös vastustaa prostituutio- ja huumekieltolakeja ja pitää USA:n huumepolitiikkaa kalliina ja tehottomana.

Liberaali taloustietelijävaimo ja libertaristifilosofipoika

Miltonin samanikäinen taloustieteilijävaimo Rose on kirjoittanut yhdessä miehensä kanssa eikä haastattelussakaan kertaakaan arkaile haastaa miehensä näkemyksiä. Avioliitto on kestänyt 68 vuotta ja on ollut monin tavoin hedelmällinen.

Friedmanin poika David (2.2.1945-), entinen fyysikko, sittemmin filosofi sekä taloustieteen ja nyt oikeustieteen professori, on libertarismin, peräti anarkokapitalismin guru, kolumnisti, fantasiakirjailija sekä ahkera keskiaikaharrastaja ja SCA:n suurimman tapahtuman (Pennsic War) perustaja.

Davidin poika Patri (1976-) on myös nousemassa libertaristien guruksi. Patri painottaa vapautta ylläpitäviä metajärjestelmiä kuten valtiojärjestelmien kilpailua ja johtaa Seasteading-instituuttia, joka pyrkii vapaiden valtioiden perustamiseen merille.

Keynesin erheiden korjaaja

Friedman vastasi pitävänsä John Maynard Keynesiä suurena ekonomistina. Tämä teki kauniin teorian täynnä tärkeitä hypoteeseja, jotka ovat sittemmin pääsääntöisesti osoittautuneet vääriksi, mutta kyseisten hypoteesien tutkimus johti taloustiedettä paljon eteenpäin.

Friedman tunnetaan miehenä, joka osoitti jumalana pidetyn Keynesin, ”sosiaalidemokraattisen taloustieteen isän”, opit vääriksi ja jonka teoreettisten tulosten monet sitkeimmätkin epäilijät luovuttivat, kun 70-luvun useissa maissa nähtiin samanaikainen taantuma ja inflaatio, minkä piti keynesiläisten mukaan olla mahdotonta.

Hayek, liberaali talousnobelisti ja tunnustettu filosofi oli Keynesin läheinen ystävä. Keynes sanoikin olevansa täysin samaa mieltä Hayekin kirjan ”Tie orjuuteen” kanssa. Kirja kuvasi, miten sääntely helposti laajenee ja johtaa kohti sosialismia ja miksi sosialismi on niin haitallista sekä vapaudelle että elintasolle.

Monetarismin isä

Osasta Friedmanin teorioita käytetään nimitystä monetarismi. Se tarkoittaa lähinnä sitä, että inflaatio määräytyy rahan määrän lisäyksen mukaan, vaikka moni hörhö ”vastustaa” teoriaa tietämättä, mitä se edes tarkoittaa.

20- ja 30-lukujen Suuri lama oli Friedmanin tutkimusten mukaan laskusuhdanne, jonka valtion keskuspankkiirit pahensivat katastrofiksi toheloinnillaan ja vähentämällä rahan määrää kolmanneksella. Tosin taantuma olisi saattanut muutenkin olla tavallista pahempi muttei lainkaan toteutuneen luokkaa.

Friedmanin mukaan valtion tulisi puuttua talouteen huomattavasti vähemmän ja keskuspankin korkopolitiikan tulisi perustua yksinomaan hintavakauteen. Eräs syy jälkimmäiseen on se, että jos työttömyyttä yritetään korjata korkoja elvyttävästi laskemalla, ay-liike oppii ennakoimaan tämän ja ulosmittaa laskun ennalta palkankorotuksina, jolloin työllisyys jää parantumatta (koska työllistäminen muuttuu kalliimmaksi), palkan ostovoima ei kasva (koska rahan arvo laskee korkoalen lisätessä rahan määrää) ja ainoaksi seuraukseksi jää inflaation kiihtyminen, mikä on ajan mittaa tuhoisaa.

Onko maahanmuutto, etenkin laiton hyväksi taloudelle?

Ei hyväksi eikä pahaksi taloudelle, Friedman toteaa, mutta hyväksi vapaudelle. Mieluiten hän vapauttaisi (USA:n) maahanmuuton kokonaan, mutta se ei ole yhteensopivaa nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän kanssa. Maahanmuuton vapauttaminen kokonaan edellyttäisi sosiaalipolitiikan uudistamista, mutta jo sitä ennen maahanmuuttopolitiikkaa voitaisiin uudista osittain.

Tällä hetkellä Friedmanit tekevät kenties eniten työtä sen eteen, että Yhdysvalloissa siirryttäisiin julkisesti rahoitettujen koulusetelien käyttöön. Tällöin köyhätkin perheet voisivat valita lapsilleen hyvät ja sopivat koulut, ja kuitenkaan järjestelmä ei tulisi nykyistä kalliimmaksi, koska kohentunut koulujen välinen kilpailu johtaisi suurempaan tehokkuuteen, huonojen koulujen ja käytäntöjen korvautumiseen uusina ja parempina.

Paul Krugman

Maailman tunnetuin vasemmistolainen taloustieteilijä, vuoden 2008 nobelisti Paul Krugman kirjoitti vuonna 2007, että Friedman on ”suuri ekonomisti ja suuri ihminen”, ”kaikkien aikojen suurimpia ekonomisia ajattelijoita ja ehkä kaikkein briljantein taloudellisten ajatusten kommunikoija yleisölle ikinä” sekä että hänen menestyksensä johtui siitä, että hän todella pystyi osoittamaan Keynesin virheitä. Krugman kuitenkin jatkoi kritisoimalla Friedmania:

”Suuren laman jälkeen monet sanoivat, että markkinat eivät koskaan toimi. Friedmanilla oli intellektuaalista rohkeutta sanoa, että markkinatkin voivat toimia, ja hänen esiintymistaitonsa ja kykynsä osoittaa todistusaineistoa tekivät hänestä vapaiden markkinoiden parhaan puolestapuhujan sitten Adam Smithin. Hän kuitenkin liian helposti sanoi, että markkinat toimivat aina ja että vain markkinat toimivat. On äärimmäisen vaikeaa löytää tapauksia, joissa Friedman tunnusti mahdollisuuden, että markkinat voivat erehtyä tai että hallituksen väliintulosta voi olla hyötyä.”

Krugman ei kuitenkaan väitä, että Friedman olisi koskaan sanonut markkinoita erehtymättömiksi tai etteikö joskus hallituksen väliintulosta voisi olla aluksi hyötyä. Friedman ilmeisesti ajatteli, että keskimäärin se johtaa hallituksen roolin kasvuun, josta on pitkällä aikavälillä sitäkin enemmän haittaa.

Linkkejä:
VS: Oliko Milton Friedman libertaari? (oli)
VS: Milton Friedman 1912 – 2006 – ensisijaisesti vapauden, ei talouden puolesta
VS: Milton Friedman -haku
OpinionJournal: The Romance of Economics
Milton Friedman’s TV series available on-line

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s