Budjetti – ei tekoja vaan kosmetiikkaa

Valmistautuessaan vaaleihin hallitus tekee budjetin, jossa ei ole ainuttakaan taloutta ja työllisyyttä oleellisesti korjaavaa toimenpidettä, vain kosmeettisia vaalitäkyjä, joiden kriteerinä on ollut näyttävyys eikä vaikuttavuus.

Eläkepommi – Suomi velkaantumiskierteeseen lähivuosikymmeninä

S&P:n laskelman mukaan Suomen julkisen talouden 3,2 %:n ylijäämä muuttuu vuoteen 2050 mennessä 9,5 %:n alijäämäksi ja valtion nettovelka nousee 90 %:iin kiihtyvällä vauhdilla, ellei uusiin toimenpiteisiin ryhdytä (HS 28.6.06). Lainamme putoavat roskaluokkaan. Näillä näkymin poliitikot tarttunevat asiaan tosissaan niin myöhään, että asiat joudutaan tekemään vaikeimman kautta leikkauslistoineen, sen sijaan että talous ja työllisyys laitettaisiin nyt kuntoon sääntelyä ja verotusta keventämällä.

Onnekkaista suhdanteista huolimatta hallituksen alimitoitettu työllisyystavoitekaan ei täyttyne

Hallitusta muodostettaessa asiantuntijat (ja Liberaalit r.p.) ilmoittivat sen aivan alimitoitetun 100 000 työpaikan tavoitteen melko varmasti epäonnistuvan pahasti, koska hallitus ei ottanut ohjelmaansa minkään olennaisten työllisyyden esteiden poistamista. Globaalit suhdanteet sattuivat kuitenkin olevan äärimmäisen onnekkaita, minkä vuoksi hallitus näyttää epäonnistuvan tavoitteessaan vain lievästi. Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että tähänastinen onni ei enää tulevaisuudessa kohenna työllisyyttä, vaan pitkän aikavälin tulos riippuu ensisijaisesti hallitusten toimista tai – kuten tähän asti – toimettomuudesta.

Jopa hallituksen talouspolitiikan etummainen kepulainen puolustelija, valtioneuvoston kanslian talousneuvoston sihteeristön päällikkö Vesa Vihriälä (PTT:n toimitusjohtaja) myöntää onnekkaiden suhdanteiden olevan avainasemassa työllisyystuloksissa (HS 30.8.):

”Saattaa olla, että hyvällä taloustilanteella on jotain tekemistä talouspolitiikan kanssa. Virkamiehenä haluaisin ajatella niin, mutta kyllähän siinä kansainväliset suhdanteetkin ovat mukana.”

Suomenkin tämän vuoden kasvu on ennustettu peräti 4 %:n paikkeille, ja tilastoissa siihen lisätään yksi prosenttiyksikkö viimevuoden paperilakon vertailukuopan vuoksi. Ensi vuoden kasvuksi PT ennustaa 3,5 % Suomelle ja 2,6 % euroalueelle. Yleensä hallituspuolueiden tutkimuslaitokset (nyt PT ja PTT) kuitenkin hitusen liioittelevat.

Työttömyys, syrjäytyminen ja varautuminen suurten ikäluokkien eläköitymiseen olisivat kuitenkin vaatineet merkittäviä toimeita työllistämisen, työllistymisen ja taloudellisen toiminnan esteiden vähentämiseksi ja tavoitteenasetannan tuplaamisen 200 000 uuteen työpaikkaan ensimmäisellä vaalikaudella. Sekin olisi ollut vain puolitie matkalla täystyöllisyyteen. Monessa muussa maassa sen sijaan on oikeasti haluttu parantaa työllisyyttä ja parannettukin.

Uudessa-Seelannissa työllisyys laitettiin kerralla kuntoon, Viro ja Tanskakin hyviä esimerkkejä

Esimerkiksi Uuden-Seelannin työmarkkinasääntelyn purkaminen 90-luvun alussa johti työttömyyden puolittumiseen 12 prosentista 6 prosenttiin puolessatoista vuodessa, ja samansuuntaisia tuloksia on saatu muuallakin. Jopa maan ay-liike pitää älyttömänä ajatusta palata vanhaan, työttömyyttä ylläpitäneeseen työmarkkinasääntelyyn, vaikka tietysti haluaisikin hieman etuoikeuksiaan takaisin valta-asemansa pönkittämiseksi.

Työmarkkinauudistuksen teki konservatiivipuolue. Sitä ennen vallassa ollut työväenpuolueen hallitus oli poistanut paljon muuta sääntelyä, mm. maataloussääntelyn ja elinkeinotuet. Työväenpuolueen entinen talousministeri Roger Douglas on perustanut (klassisen) liberaalin ACT-parlamenttipuolueen (Association of Consumers and Taxpayers). Maassa on myös pikkuinen libertaristipuolue Libertarianz.

Viro on hyvä esimerkki siitä, että jopa Suomea paljon köyhempi maa voi yhdistää täystyöllisyyden (alle 20 000 työtöntä) ja muihin sosialismista kärsineisiin maihin nähden siedettävän elintason köyhimmällekin viidennekselle. Sääntelyn ja ay-liikkeen puute on johtanut nopeaan talouskasvuun ja se puolestaan palkkojen nousuun 10 % vuodessa kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti.

Tanska on esimerkki siitä, että jopa äärimmäisen korkean julkisen sosiaaliturvan maassa on mahdollista saavuttaa melkein täystyöllisyys, kun vain vapauttaa työmarkkinat eikä maksa työttömyyskorvauksia loputtomasti vastikkeetta. Vapaampien työmarkkinoiden ansiosta työnantajat uskaltavat työllistää epävarmempiakin työntekijöitä, ja tämä on johtanut positiiviseen kierteeseen, jossa maahanmuuttajienkin työllisyys kohenee voimakkaasti. Tanskalainen ay-liikekin pitää nykyään olematonta irtisanomissuojaa hyvänä asiana: aina halutessaan voi löytää uuden työpaikan, kun työllistämisen kynnys on alhainen. Nykyisen liberaalihallituksen (Venstre) aikana maalla on mennyt erityisen hyvin.

Soininvaara: perustulo poistaisi valtaosan rakenteellisesta työttömyydestä

Vihreän liiton varapuheenjohtaja Ville Niinistö ja ex-puheenjohtaja Osmo Soininvaara puolustivat perustuloa sanomalla, että yksin se poistaisi valtaosan rakenteellisesta työttömyydestä (HS 29.7.). Heidän mukaansa nykyistä verotuksen ja sosiaaliturvan tasoa vastaisi malli, jossa perustulo olisi 450 euroa/kk ja kaikista työtuloista maksettaisiin 40 %:n vero. Siis vain yli 1125 euroa/kk ansaitsevat maksaisivat nettoveroa ja 1000 euroa kuussa ansaitsevalle jäisi 600 + 450 = 1050 euroa käteen. Haluttaessa suurille tuloille voisi asettaa lisäveron.

Liberaalien mallissa veroprosentti olisi n. 30 ja perustulo n. 350 – 400 euroa/kk. Tällöin 1000 euroa kuussa ansaitsevalle jäisi käteen ehkä enemmän kuin vihreiden mallissa ja ahkerammille enemmän. Osittain työkyvyttömien perustulo olisi tietysti korkeampi ja muut kyllä saisivat töitä liberaalissa Suomessa. Tulotasoaan voisi tietysti lisätasata itse kustannetuin vakuutuksin.

Nykyisessä demarimallissa 1000 euroa kuussa potentiaalisesti ansaitsevista suuri osa ei viitsi tehdä töitä, koska siitä jäisi käteen paljon alle 1000 euroa kuussa ja lisäksi töitä tekemättä saa melkein saman, joten tämä ihmisjoukko on tarpeettoman köyhää.

Budjetin kosmeettiset työllisyyspanostukset

Työllistymisen esteitähän ovat työnteosta ja lisäponnisteluista rankaiseminen veroilla ja tekemättömyydestä palkitseminen sosiaaliturvalla, niin että ponnistelujen hedelmistä julkinen sektori riistää suurimman osan, sosiaaliturvan varassa eläviltä joskus kaiken. Työllistämistä estävät myös kaikenlaiset kiellot, määräykset, byrokratia ja minimipalkat.

Hallitus ei juurikaan ole puuttunut näihin. Sen sijaan työn perässä muuttavalle voidaan antaa 500 euron palkkio, joka halutaan korottaa 700 euroon. Eikö työllistymisestä kotiseudulla pitäisi palkita yhtä lailla? Eikö oikeudenmukaisin ja vähiten byrokraattinen ja valintoja vähiten vääristävä palkkio työllistymisestä olisi työn palkka?

Valtio jarruttaa muuttamista työn perässä

Asuntokauppojen leimavero tulisi poistaa, jottei keinotekoisesti lannistettaisi ihmisiä muuttamasta työpaikan perässä. Jos asuntoa haluaa vaihtaa sopivammalla paikalla sijaitsevaan ja samanarvoiseen, miksi siitä pitäisi maksaa tuhansien eurojen verosanktio?

Samasta syystä omistusasumisen verottomuus pitäisi kompensoida vuokratulojen verottomuudella. Kiinteistövero on vähemmän vääristävä tapa verottaa asuntojen omistamista, se kohtelee eri asumismuotoja samalla tavoin, eikä se edes nosta vuokria siltä osin kuin se kohdistuu rakennusoikeuteen ja maapohjaan vaan on pois asuntojen hinnoista. Näin esim. työn vuoksi usein muuttavat voisivat asua vuokralla ilman verorangaistuksia ”väärästä asumismuodosta”.

Työmatkakulujen verovähennys

Työmatkakulujen verovähennysylärajaa halutaan korottaa. Teoriassa työmatkakulut ja muut tulonhankintakulut pitäisi saada vähentää verotuksessa, niin että veroa maksettaisiin vain todellisten (netto)ansioiden mukaan.

Moni on valinnut kalliimman asuinpaikan ainoastaan työpaikkansa vuoksi. Vastaavasti siis vuokra tai asunnon hinnan korko pitäisi siis saada vähentää verotuksessa tämän lisäkulun osalta. Tätä osaa asuinkuluista on tietysti mahdotonta erottaa, joten ainoa toimiva ratkaisu on poistaa tulovero tai ainakin asettaa se mahdollisimman alhaiseksi. Nyt valtio tuloverottaa asumista työpaikan lähellä muttei pitkiä työmatkoja, mikä ohjaa ihmisiä keinotekoisen ympäristöepäystävällisiin ja elämänlaatua huonontaviin valintoihin.

Jos taas työmatkojen verovähennysoikeus poistetaan, jollekulle voisi jäädä työstä käteen negatiivinen summa verojen ja työmatkakulujen jälkeen ja monelle muulle jäisi todellisista ansioista kovin pieni prosentti käteen, kun korkeat verot mätkäistäisiin suurempien nimellisansioiden mukaan. Sekään ei ole oikein ja se lannistaa tekemästä töitä. Ei tietenkään verotus ole koskaan oikein mutta joskus se on pienin paha, kunhan se on mahdollisimman kevyttä.

Ansiotuloverotus on kuitenkin reippaasti kevennettävissä menoja karsimalla, ympäristöhaittamaksuja (”ympäristöveroja”) lisäämällä sekä etenkin taloutta ja työllisyyttä tehostamalla mm. sääntelyä purkamalla.

Kokoomuksen kritiikki kerrankin kohdallaan

Kokoomuksen narina on kerrankin aiheellista. Vuoden 2003 vaalitaistelussa kaikki suuret puolueet kannattivat veronkevennyksiä vielä Veronmaksajien seminaarissa. Tämän jälkeen SDP ja Keskusta muuttivat kantansa (sitä edes tunnustamatta) ja alkoivat populistisesti syyttää Kokoomuksen (aivan alimitoitettujen) veronkevennysvaatimusten vaarantavan hyvinvointivaltion. Voitettuaan vaalit puolueet tekivät heti hallitusohjelman, jossa ne lupasivat suuret veronkevennykset. Nyt puolueet ovat keventäneet verotusta enemmän kuin Kokoomus lupasi vaikkeivät tarpeeksi.

Keskustan Liisa Hyssälä lupasi eläkkeisiin korotusta 300 euroa kuussa. Ben Zyskovicz (kok) kertoi Hyssälän itsekin tietävän lupauksensa valheeksi ja on sittemmin muistuttanut lupauksesta moneen kertaan. Kansa ei tätä ymmärtänyt, ja Hyssälä sai vaalivoiton, joka nosti hänet sosiaali- ja terveysministeriksi, missä roolissa hän on korottanut eläkkeitä 12 euroa – siis itse asiassa hän on leikannut eläkkeitä reaalisesti! Ei silti, lama iski palkansaajiin, opiskelijoihin ja lapsiperheisiin vahvemmin, eläkeläisten etuja ei samassa määrin uskallettu leikata. Suurten ikäluokkien vanhetessa tämä kehitys vain pahenee, ja demokratiassa saajaenemmistö voi komennella itse rahat ansaitsevaa vähemmistöä.

Linkkejä:
HS: Suomi voi pudota ”roskaluokkaan” ikääntymisen vuoksi
VS: Tanska ja Viro: työreformi työntekijöiden eduksi
VS: Virossa alle 20 000 työtöntä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s