Vaalijärjestelmän uudistus demokraattisemmaksi?

Ehdotettu äänikynnyksen pudottaminen koko maassa 3,5 %:iin tekisi vaalijärjestelmästämme nykyistä demokraattisemman, eikä ääniä menisi yhtä paljon hukkaan kuin ennen. Äänikynnys on silti epäkohta, samoin vaaliliittojen kieltäminen, vaalipiirit ja toissijaisten äänten kieltäminen.

Lauri Tarastin mm. puoluesihteereistä koostuva työryhmä esitti huhtikuun lopulla, että vaalipiirit säilytettäisiin nykyisellään mutta puolueet saisivat paikkoja äänimääriensä suhteessa ja vasta tämän jälkeen kunkin puolueen paikat jaettaisiin vaalipiireihin äänimäärien suhteessa. Tämä tarkoittaa, että jokainen kannatusprosentti toisi puolueelle kaksi eduskuntapaikkaa. Nykyisellään yli 5 %:n kannatuskaan ei välttämättä riitä eduskuntapaikkoihin, kun taas 30 %:n kannatuksella voi saada enemmistön eduskunnassa.

Suuret puolueet ovat kuitenkin vaatineet malliin 3,5 %:n äänikynnyksen, mikä teoriassa tarkoittaa, että 3,5 %:n kannatuksella voi saada kaikki kansanedustajapaikat, jos loput 96,5 % sirpaloituvat monille pienille puolueille. Käytännössäkin tämä tarkoittaa, että kuuteen paikkaan oikeuttavat vajaat satatuhatta ääntä saava puolue jäisi ilman paikkoja.

Puoluekentän pirstoutuminen

Perusteluna äänikynnykselle on käytetty puoluekentän pirstoutumista: ”pieni puolue voisi päästä vaa’ankieliasemaan”. Todellisuudessa pienillä puolueilla ei ole keskimäärin mitään ylivaltaa. Jos esimerkiksi kolme suurta puoluetta saavat kukin 60 paikkaa ja pieni 20, pienellä ei ole mitään valtaa (poikkeuksena määrävähemmistöt), vaan kaksi suurta puoluetta voi aina muodostaa enemmistön. Perustelu onkin vain suurten puolueiden veruke valtapolitiikalleen.

On myös huomioitava, että perustuslain mukaan valtaa eivät käytä puolueet vaan kansanedustajat, joilla on oikeus pirstoa mielipiteitään puoluekentän pirstoutumisesta riippumatta – tai tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen. Puolueen lista onkin ensisijaisesti sertifikaatti äänestäjille: nämä edustajat ovat tietyistä asioista suunnilleen samaa mieltä.

Parasta olisi silti, että jos äänestämäni ehdokas ei tule valituksi, ääneni siirtyisi toiseksi parhaaksi merkitsemälleni ehdokkaalle, sitten kolmoselle jne. Tällaista vaalia sanotaan siirtoäänivaaliksi (STV) ja se on käytössä mm. Irlannissa, tosin pienin vaalipiirein koko maan sijaan, koska 1800-luvulla ei ollut käytettävissä tietokoneita. Se estäisi äänten hukkaanmenon ja toisi vallan ”hukkaan menevien” äänten kohdentamisesta äänestäjälle ehdokaslistoja suunnittelevan puoluetoimiston sijaan.

Vihreät vaativat, porvarit taipuvat

Porvarit ovat hyväksymässä ehdotuksen, koska toisaalta paine vaalijärjestelmän demokratisoimiseen on valtava, toisaalta 3,5 %:n äänikynnys sorsisi pieniä puolueita (nyt Uudellamaalla kynnys on 2,8 %, ja kynnys on helpompi ylittää yhdessä piirissä kuin koko maassa), samoin vaaliliittojen kieltäminen. Pääsyy saattaa kuitenkin olla oma maine: ne lupasivat vihreille uudistuksen, ”Lex Cronbergin”, sen vastineeksi, että vihreät suostuivat muuhun hallitusohjelmaan. Tarja Cronbergin tuhansien äänestäjien äänet eivät olisi menneet hukkaan esitetyssä järjestelmässä.

Tulee myös huomioida, että jos pienryhmät voivat suunnata aktiivisuutensa politiikkaan, ne tyypillisesti maltillistuvat, elleivät, ne radikalisoituvat. On parempi sietää maltillistuvia fundamentalisteja eduskunnassa kuin radikalisoituvia muualla. Jotkut fundamentalistit saattavat jopa herättää tarpeellista keskustelua.

Demokratisoituminen myös pakottaa poliitikot myötäilemään notkeammin äänestäjien eikä vain lobbarien (ay-liike, yritykset, painostusjärjestöt, virkamiehet, valtion organisaatiot, puoluetoimistot, …) tahtoa. Tätä tehostaisi siirtoäänivaali. Silti myös nyt esitetty uudistus on paljon tyhjää parempi. Siinä voisin äänestää kannattamaani puoluetta silloinkin, kun minun vaalipiirissäni sillä ei olisi mahdollisuuksia paikkoihin, ilman että ääneni menisi hukkaan, jos uskon tuon 3,5 %:n kynnyksen ylittyvän.

Demarit vastustavat

”- – sosiaalidemokraateilla ei näytä tässä tilanteessa olevan minkäänlaista tosiasiallista halua tai kykyä uudistaa vaalijärjestelmäämme, vaikka toimikunnan uudistusehdotuksissa on paljon sellaisia aineksia – kuten vaalien oikeudenmukaisuus ja vaaliliittojen kieltäminen – joita puolue on aikaisemmin pitänyt arvokkaina”, kirjoittaa dosentti Pertti Timonen. ”Toki uudistus voidaan toteuttaa myös ilman Sdp:n myötävaikutusta.”

Sdp on ajanut häikäilemättömästi puolueensa kansanedustajapaikkojen maksimoimista yli kansalaisten sille suoman kannatusosuuden vähemmistöjen kustannuksella, haluten riistää vähemmistöiltä edustajat kokonaan omiksi ja muiden vanhojen puolueiden paikoiksi.

Vasta vuonna 2015

Sdp:n vastustus on johtamassa siihen, että uudistus tulee voimaan vasta vuonna 2015. Vasemmiston (ilman vihreitä) yhteenlaskettu kannatus oli vuoden 2007 vaaleissa n. 31 %, joten uudistus näyttäisi säilyttävän vasemmiston paikkamäärän ennallaan ja vielä suunnilleen nykyjakautumalla. Keskusta ja Kokoomus menettäisivät paikkoja, Vihreät, Pers. ja Kristilliset voittaisivat. Muutokset eivät olisi suuria mutteivät mitättömiäkään.

Pidemmällä aikavälillä muutos kuitenkin johtaisi siihen, että puoluekenttä alkaisi nopeammin taipua kohti äänestäjien tahtoa, ja jokin vanhoista puolueista muuntuisi maltilliseksi liberaalipuolueeksi tai Liberaalit tai jokin uusi liberaalipuolue kasvaisi eduskuntapuolueeksi. Tyypillisesti tällainen tulokas olisi aluksi radikaali mutta sitten maltillistuisi.

Samantapainen ilmiö saatettaisiin nähdä vasemmallakin: radikaalit vasemmistoliberaalit tai konservatiiviset äijäkommunistit saattaisivat yltää eduskuntapuolueeksi. Perussuomalaiset luultavasti imisi konservatiivisimmat puolisosialistit itseensä siinä määrin, että eurooppalaisen mallin mukaiset kansallissosialistit tai äärirasistit eivät saisi aikaan elinkelpoista puoluetta. Tästä voi nostaa hattua Timo Soinille, vaikka kuinka pahoittelisikin hänen nationalistisia, konservatiivisia ja puolisosialistisia mielipiteitään.

HS: Vaalijärjestelmän uusijat vahvasti kahden äänikynnyksen kannalla
HS: Brax löi perustuslailla vaaliuudistusta vastustavia
HS: Vaalijärjestelmän uudistus edistää äänestäjän kuluttajansuojaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s