Uskonnollisuus ja kirkkoon kuuluminen laskevat sukupolvi sukupolvelta, enää 56 % uskoo Raamatun ihmeisiin, 35 % ei usko mihinkään kuolemanjälkeiseen. Kansa haluaisi kirkosta suvaitsevamman ja opillisesti avaramman.

Tiedot ovat raportista Monikasvoinen kirkko – Suomen ev.-lut. kirkon toimintakertomus 2004-2007 . Luvuista ei käy ilmi, lisääntyykö uskonnollisuus hieman iän myötä vai ovatko vanhemmat sukupolveet olleet nuorempina yhtä uskonnollisia kuin nyt, mutta ainakin uudet sukupolvet ovat vähemmän uskonnollisia kuin edelliset olivat samanikäisinä.

Suomalaisista oli vuonna 2007 luterilaisia 81,8 % (85,1 % vuonna 2000), ortodokseja 1,1 % (1,1 %), muita 1,3 % (1,1 %) ja rekisteröityihin uskonnollisiin yhteiskuntiin kuulumattomia 15,9 % (12,7 %) [s. 26]. Uskonnolliseksi tunnustautui 61 % (67 %), ei-uskonnolliseksi 36+3 % (30+3 %) ja vakaumukselliseksi ateistiksi, jumalankieltäjäksi 3 % (3 %) [s. 41]. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvista 35 % piti itseään ei-uskonnollisena tai ateistina, kuulumattomista 60 % [s. 26, 41, 42]. Kristittynä itseään pitää 68 %; 12 % ei pidä. Luterilaisena itseään pitää 51 %, alle 35-vuotiaista 40 %, yli 65-vuotiaista 78 %. Joka kolmas pitää itseään uskovana [s. 43].

Uskonnollisena itseään pitäneiden (ateistien) osuus oli Puola 95 % (1 %), Italia 88 % (3 %), Kolumbia 80 % (1 %), Venäjä 74 % (4 %), USA 72 % (4 %), Suomi 61 % (3 %), Alankomaat 57 % (7 %), Ruotsi 33 % (17 %), Hongkong 27 % (5 %), Japani 24 % (14 %), maailma 61 % (7 %).

Vähintään kerran kuussa väittää käyvänsä uskonnollisessa tilaisuudessa 14 % (Puola 75 %, USA 49 %, Irak 36 %, Uusi-Seelanti 20 %, Hollanti 19 %, Hongkong 10 %, Ruotsi 6 %, maailma 35 %), mistä yleisin (9 % suomalaisista) oli ”seurakunnan piiri tai pienryhmä”, sitten ”jumalanpalvelus” (6 %) [s. 35]. Päivittäin rukoilee 27 % [s. 35]. Uskonnollisimpia ovat eläkeläiset ja naiset [s. 36], mutta miehet ovat useammin mielestään ateisteja, fundamentalisteja (koko väestöstä 1 % on 81 % ei) tai uskonnollisia konservatiiveja (8 % on; 73 % ei) [s. 43-44]. Kristinuskon Jumalaan uskoo 37 %; eri tavoin Jumalaan 27 %; 19 % ei tiedä, uskooko; 6 % epäilee; 11 % ei usko.

Kuoleman jälkeen

”Kaikki elämä loppuu” 35 % (26 % 1999; miehistä 46 %, naisista 24 %), ”Kaikki ihmiset herätetään kuolleista ja toisille seuraa iankaikkinen elämä” 22 % (kirkon oppi), ”Kaikki ihmiset lopulta pelastuvat” 14 % (vrt. pastori Antti Kylliäinen, Kaikki pääsevät taivaaseen), ”Ihmiset syntyvät uudelleen tähän maailmaan” 12 %, ”Vain jotkut pelastuvat ja uskottomat jäävät Kuoleman valtaan” 4 %, ”Muuta” 7 %, ”EOS” 5 %. [s. 47]

”Jeesuksen opetukset ja elämänohjeet soveltuvat oman aikamme elämänohjeiksi” 71 % uskoi tai piti todennäköisenä; ”Jeesus on Jumalan Poika” 63 %; ”Jeesus on noussut kuolleista” 57 %; ”Raamatussa kerrotut ihmeet ovat todella tapahtuneet” 56 %, ”Saatana on olemassa” 50 %; ”Jeesus syntyi neitseestä” 50 % (eikö tämä ole ihme?); ”Jeesus palaa tuomitsemaan eläviä ja kuolleita” 47 % [s. 46] (tämä Tuomiopäivä on kristinuskon kiistaton opetus, sanoo Malmin kappalainen Jukka Holopainen (HS 23.11.08, s. A5)).

Jumalanpalvelukset kiinnostavat yhä vähemmän

Jumalanpalveluksista oli paljon kiinnostunut 11 %, jonkin verran 29 %, vähän 31 % (yht. 71 %), missä kiinnostus näyttää laskevan tasaisesti sukupolvi sukupolvelta. (Vai lisäisikö iän karttuminen kiinnostusta? Ei ainakaan niin paljon, etteikö kansan kokonaiskiinnostuskin laskisi väestön vanhenemisesta huolimatta.) Suomalaisista 68 % (etenkin 25-34-vuotiaat) valitsi erääksi syyksi osallistumattomuudelleen ”Hoidatte jumalasuhdettanne mieluummin yksityisesti ilman kirkkoa” (miksi jumalsuhteet ja kirkko olivat yksikössä?). [s. 39]

Kirkkoa piti vanhanaikaisena 40 % ja uudenaikaisena 24 %, tarpeettomana 13 % ja tarpeellisena 62 % [s. 49]. ”Kirkon tulisi pitää enemmän esillä syntiä ja Jumalan lakia” 17 % kyllä, 55 % ei; ”Kirkon tulisi ennen kaikkea keskittyä heikompiosaisten auttamiseen” 69 % kyllä, 8 % ei, ”..uudistua rohkeammin” 52 % kyllä, 19 % ei, ”..olla suvaitsevaisempi” 52 % kyllä, 15 % ei, ”..olla opillisesti avarampi” 47 % kyllä, 19 % ei. Ev.lut. kirkkoon kuului vuoden 2007 lopussa 4 328 522 jäsentä (81,7 %; 84,1 % vuonna 2003) + 185 837 ulkomailla tms. olevaa; Helsingissä 69,6 % (76,4 % vuonna 2003).

0-vuotiaista 85 %, 5-15-vuotiaista 88 % ja 18-19-vuotiaista 90 % kuuluu kirkkoon, 25-vuotiaista 52-vuotiaisiin 78 %, siitä määrä taas nousee: 70-vuotiaista 80 %, 82-vuotiaista 90 % jne. Ilmiö on sukupuoliriippumaton, joskin miehet kuuluvat harvemmin kirkkoon. [s. 55-56]

Monikasvoinen kirkko – Suomen ev.-lut. kirkon toimintakertomus 2004-2007
VS: Jumalan käskystä usko sosiaalidemokratiaan – valtion käskystä palvo jumalaa! (VS 24.1.2004)
VS: Vihreä lakialoite: kirkko osin irti valtiosta (18.2.2006)
VS: Kirkko – sosialismin lipunkantaja (7.11.2004)