Miksi verotus on haitallista?

Useimmat taloustieteilijät pitävät korkeaa työn verotusta haitallisena työllisyydelle. Naisten ja nuorten työvoiman tarjonta reagoi verotukseen eniten, demariproffa lisää, ja toinen jatkaa: suurituloisten verokynnys ei tuota juuri mitään valtiolle. Myös korkeatuloisimpien verotus vääristää paljon, lisäksi se vaarallisesti kannustaa lahjakkaimpia tavoittelemaan valtaa yrittämisen ja työnteon sijaan. Sitä paitsi juuri pääomien kertyminen lisää tuottavuutta ja palkkatasoa kestävästi.

Verotus tekee kannattamattomaksi monen työn, josta asiakas olisi valmis maksamaan enemmän kuin työntekijä kaipaisi luopuakseen vapaa-ajastaan. Se tekee taloudesta tehottoman ja tuottaa köyhyyttä ja työttömyyttä.

Veroaste

Vaikka Suomen veroaste on korkeampi kuin 70- ja 80-luvuilla ja julkinen sektori sekä tulonsiirrot kaksinkertaisia, suurissa EU-maissa todellinen veroaste on sama kuin Suomessa ja Ruotsissa, kun huomioidaan, että niiden sosiaaliturva on useammin verotonta.

Suomen julkinen sektori kolminkertaistui reaalisesti 1975 – 2009 ja on nyt yhtä iso kuin USA:ssa (per henkilö), ellei sotilasmenoja lasketa.

Suomalaiset: leikataan menoja, ei koroteta veroja

Suomalaiset leikkaisivat mieluummin menoja kuin korottaisivat veroja, kertoo Ylen uutisten teettämä mielipidekysely. Menonleikkauksiakin parempana vaihtoehtona pidettiin työllisyyden parantamista. [2]

  • Useimmat taloustieteilijät pitävät korkeaa työn verotusta haitallisena työllisyydelle. [18]
  • Korkea verokiila luo kannustimen verotuksen kiertämiseen. [18]
  • Verokiila yhdessä sosiaaliturvan kanssa nostaa työn vastaanottamisen kynnystä, sitä palkkaa, johon työntekijän kannattaa suostua, mikä voi estää työllistymisen vähiten tuottavilta työntekijöiltä, joiden työtä ei arvioida tämän arvoiseksi. [18]
  • Työn kysyntä reagoi voimakkaasti työvoimakustannusten alenemiseen. Tämä on osoitettu sekä teoreettisesti että empiirisesti. Erityisen voimakasta tämä työn kysynnän lisääntyminen on matalapalkka-aloilla. [19]
  • Naisten ja nuorten työvoiman tarjonta reagoi eniten verotukseen ja palkkatasoon. [19]

    Veronkevennys elvyttää paremmin kuin menonlisäys
    OECD-maiden elvytystoimien tulokset 1970-2007 osoittivat, että parhaiten talouskasvua lisää taantumassa verotuksen keventäminen. Kun nousu alkaa, alijäämää ei tule kuroa umpeen nostamalla verotusta vaan leikkaamalla valtion menoja, jos halutaan varmistaa, ettei tule uutta taantumaa, sama tutkimus osoittaa. [21] (HS-pääkirjoitus)

    Liika verotus on vaarallista
    Jo nyt rikastumista verotetaan paljon. Tämä tuottaa kannustimen hankkia statusta muita, vaarallisempia keinoja käyttäen, esimerkiksi hankkimalla valtaa. [23]

    Korkeat rajaverot vääristävät paljon
    Johtavan julkistalouden tutkijan Martin Feldsteinin empiirinen tutkimus osoittaa, että korkeat marginaaliverot aiheuttavat suuria taloudellisia vääristymiä, jotka tuottavat hyvinvointitappioita. Saezin tutkimusten mukaan suurituloisimpien joustavuus verojen suhteen on suurinta, mikä osoittaa korkeatuloisimpien veroprosentit kaikkein vääristävimmiksi. [24]

    Toisaalta sosiaaliturvan vuoksi efektiivinen marginaalivero voi olla köyhillä vieläkin korkeampi ja haitallisempi.

    Sosiaaliturva ei lisää eikä tasaa onnellisuutta eikä terveyttä

    Maailman onnellisuustietokannan ylläpitäjä[25] Ruut Veenhoven totesi tutkimuksessaan, että hyvinvointivaltion laajuudella (sosiaaliturvamenoilla) ei ole mitään yhteyttä kansalaisten terveyden tai hyvinvoinnin määrään tai edes niiden jakautumisen tasaisuuteen.[26]

    Progressiivinen verotus hidastaa palkkojen kasvua

    Säästäminen johtaa pääoman lisääntymiseen ja sitä kautta nostaa työn tuottavuutta, mikä kohottaa palkkoja. Suurituloiset säästävät ja investoivat suuremman osan tuloistaan kuin muut, joten heidän progressiivinen verottamisensa eliminoi tätä palkkoja nostavaa tendenssiä. [27]

    Suurituloisten veroporras ei tuota valtiolle tuloja
    Sdp:n talousasiantuntija Juhana Vartiaisen mukaan veroasteikon ylin porras ei ilmeisesti tuota käytännössä lainkaan tuloja valtiolle verrattuna siihen, että se olisi samankorkuinen kuin edellinen porras. Osmo Soininvaara säestää. [28]

    Pituusvero

    Taloustieteilijät Gregory Mankiw ja Matthew Weizierl osoittivat, että niiden, jotka eivät kannata pituusveroa (4500 dollaria vuodessa), tulee hylätä tasaavan tuloverotuksen normaali ”kaikilta kykynsä mukaan” -perustelu. [30]

    Argumentteja verotuksen puolesta ja vastaan?

    Talouskasvu ei enää lisää onnellisuutta, joten ei haittaa, että verotus vähentää kasvua

    Tuo tulos perustuu mm. Japaniin, jossa kasvu on ollut lähes nollassa ja työttömyys noussut. Nämä ovat kompensoineet elintason nousun hyödyt.

    Tuoreempi ja laajempi tutkimus on osoittanut, että elintaso lisää onnellisuutta logaritmisesti. Siis 3 % korkeampi BKT lisää onnellisuutta yhtä paljon lähtötasosta riippumatta. Talouskasvun nopeus eli BKT:n kasvuvauhti on kuitenkin onnellisuuteen vieläkin vahvemmin yhteydessä kuin BKT:n taso. Siksi elintasoammekin tärkeämpää on talouskasvun nopeus, jos onnellisuuteen halutaan vedota. Ks. onnellisuustutkimus.

    Työskentely aiheuttaa ystäville haittaa, joten työtä pitääkin haittaverottaa?

    Jos Matti ja Pekka tekevät johtajille tavallisia 70 tunnin työviikkoja ja ovat hyviä ystäviä keskenään, ei ole syytä Matilta haittakorvausta Pekalle siitä, että Matti ehtii olla vähemmän aikaa Pekan seurassa kuin jos tekisi 40 tunnin työviikkoja. Pekkahan tuskin tapailisi Mattia lainkaan, ellei jo nyt saisi tästä ystävyydestä enemmän iloa kuin harmia. Aivan samoin on siinäkin tapauksessa, jos Matin työviikko on 80 tuntia ja Pekan 20 tuntia.

    Työtä pitäisi tukea eikä haittaverottaa

    Työnteko tuottaa suuria ulkoishyötyjä kuten työnantajan ylijäämä, kuluttajan ylijäämä ja muiden sidosryhmien ylijäämät: nämä osallistuvat vaihtoon, koska saavat itselleen hyödyllisempää kuin antavat. Siksi työtä pitäisi tukea eikä haittaverottaa.

    Viitenumerot ja lisätietoja

  • Vero (Liberalismi.net)
  • Vastaa

    Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

    WordPress.com-logo

    Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Twitter-kuva

    Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Facebook-kuva

    Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Google+ photo

    Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Muodostetaan yhteyttä palveluun %s