Tavallisesta kahvista tuottaja saa enemmän kuin ”reilusta”

Paljonko rahaa olet valmis käyttämään kahviin vuodessa? Käytä se kaikki tavalliseen kahviin, koska sen hinnasta viljelijä saa suuremman osuuden kuin ”reilusta”. Lisäksi se saaja on varmemmin rahaa kipeimmin tarvitseva eikä RK-konsortion etuoikeuttama, mahdollisesti hyväosaisempi viljelijä, joka muuten siirtyisi muihin töihin tehden siten tilaa kahvinviljelyä kipeimmin tarvitseville. Vasemmistolainen professori Pertti Haaparanta onkin sanonut, että eettisenä ihmisenä hän ei osta ”reilun” kaupan tuotteita.

Vielä parempi olisi ostaa kahvia vain sen verran kuin tarvitset ja antaa erotus mahdollisimman hyvään tarkoitukseen, vaikka sitten jollekulle viljelijälle, jos et parempaa keksi. Tällöin hyvä tarkoitus saisi moninkertaisen summan. ”Reilun” kaupan tuotteesta viljelijä saa tuotteesta riippuen tyypillisesti vain kymmenisen prosenttia.

Jos kahvin maailmanmarkkinahinta on ”liian alhainen”, helpoimmin muita hommia löytävä osa viljelijöistä siirtyy pois, jolloin tuotanto vähenee ja hinta nousee, kunnes kysyntä ja tarjonta ovat jälleen reilussa tasapainossa. Näin käy markkinataloudessa, mutta nyt RK-konsortio tukee ylituotantoa järjestelmällään ja siten polkee hintoja. Onneksi sen vaikutus, myös toivottu, on vähäinen.

Vasemmistolainen professori Pertti Haaparanta on selittänyt ”reilun” kaupan moninaisia väistämättömiä ongelmia, jotka syntyvät jo sen toiminnasta. Päälle tulevat järjestelmän epäkohdat.

Reilu kauppa myös estää kehitystä, tuottaa jonotuskustannuksia, kerää paljon veromaksajien ja viljelijöiden rahoja pahaan tarkoitukseen, vaikka rahoille olisi paljon hyviäkin tarkoituksia, suosii rikkaita köyhien kustannuksella, riistää työntekijöitä jne. Järjestelmä ajaa palkkaamaan ihmisiä vain pätkätöihin, ja heille maksetaan huonompaa palkkaa kuin Chiquita maksaa. Vaikka mitään näitä ongelmia ei olisi, ”reilu” kauppa olisi silti haitallista.

Reiluin hinta on markkinahinta. Hintasääntely on paha teko, joka tuottaa haittaa. Samat tavoitteet voi käytännössä aina toteuttaa tehokkaammin muilla keinoin kuin sääntelemällä hintoja (mukaan lukien työn hinta eli palkka). Käteisen lahjoittaminenkin olisi vähemmän haitallista, niin hyvinvointivaltion sisällä kuin globaalistikin.

Reiluinta olisi vapaakauppa. Se lisäisi köyhien maiden tuottajien tuloja. Kaupan vapauttaminen tuottaisi kehitysmaille 1300 miljardin ja teollisuusmaille 600 miljardin lisätulot vuosittain, koska maailmantalous tehostuisi huomattavasti.

Lisätietoja:
”Reilu kauppa” kehitysmaiden kyykytyksen verukkeena (Vapaasana.net, yksityiskohtaisempi artikkeli aiheesta)
Reilu kauppa (L.net: lisätietoja viitteineen)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s