Peronistis-sosialistinen presidentti Cristina Fernández on kerännyt ääniä kansallistamalla kilpailijoidensa omistaman YPF-öljy-yhtiön ja uhkailemalla Falklandinsaaria. Siksi maahan ei juuri uskalleta tehdä sen tarvitsemia investointeja. Vuonna 2001 valtion velka jätettiin maksamatta. Siksi maa ei saa lainaa eikä siis voi elää yli varojensa. Kreikka voi, meidän ansiostamme. Hyvä me!

Hesarin mukaan presidentti Cristina Fernández nauttii huomiota herättävistä tempuista politiikan lyhyen aikavälin etujen saavuttamiseksi liike-elämän pitkän aikavälin etujen kustannuksella, esimerkkinä YPF-öljy-yhtiön enemmistön kansallistaminen, joka on rinnastettu sotilasjuntan yritykseen hankkia suosiota valltaamalla Falklandinsaaret. Yhtiön kurssi romahti ja valtion politiikka pelottaa ulkomaita tekemästä Argentiinan kaipaamia investointeja.

Viedäkseen huomiota epäonnistumisiltaan presidentti on vuoden 1982 sotilasdiktatuurin tavoin tuoneet valokeilaan riitelyn Falklandin saarista Britannian kanssa. Pääministeri Margaret Thatcher ei tuolloin antautunut diktatuurin hyökätessä Britanniaan kuuluneille saarille, ja siksi diktatuuri pian kaatui ja Argentiinasta tuli demokraattinen. Tuolloin sota nopeutti juntan kaatumista, mutta nyt Argentiinan ei uskota hyökkäävän.

Virkansa presidentti ”peri” mieheltään (2007), joka jättäytyi kautensa jälkeen peronistien kansanedustajaksi tehden siten vaimolleen tilaa presidentiksi. Mies kuoli (2010).

Velka maksamatta

Argentiina ilmoitti joulukuussa 2001 lopettavansa 82 miljardin dollarin ulkomaanvelkansa hoitamisen, mikä on maailmanennätys. Sen jälkeen se ei ole saanut senttiäkään kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Argentiinan pelasti maataloustuotteiden vienti. Jos Kreikka tekisi saman, sillä ei olisi enää varaa rahoittaa valtion nykyisiä menoja, joita se nyt rahoittaa jatkuvasti velaksi.

Kleinin ihannoima populismi tuhosi rikkaan Argentiinan

Osmo Soininvaara kirjoittaa: ”Populistinen politiikka ei merkitse vain yli varojen elämistä. Se merkitsee myös talouden vanhanaikaisten rakenteiden sementoimista. Naomi Kleinin ihannoimat peronistit tuhosivat aikanaan vauraan ja hyvinvoivan Argentiinan, sama on menossa Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa.”[4] Argentiina oli aiemmin maailman kaikkein rikkaimpia maita, ja sille povattiin loistavaa tulevaisuutta.

Talousongelmat

Tohtori Moisés Naímin ja professori Tyler Cowenin mukaan Argentiina kärsii hitaasta kasvusta, rapistuvasta infrastruktuurista, korkeasta inflaatiosta, paisuvista tukiaisista, hintasääntelystä, pääomapaosta ja ulkomaisille sijoittajille lannistavasta ilmapiiristä. [5][6] Inflaatio on 25 %, maailman suurimpia.[7]
(Vasemmistolainen) professori Dani Rodrik pahoittelee, että Argentiinan esimerkki yhdistää roistomaisuuteen epäortodoksisen suhtautumisen talouspolitiikkaan, kun taas Cowen pitää yhteyttä luonnollisena.[6]

Sosialisointi

Naímin mukaan Argentiinan presidentti Cristina Fernandez de Kirchnerin hallinnon päätös kansallistaa YPF-öljy-yhtiö ei ollut strateginen vaan populismia, tuttavien suosimista ja oligarkkien välistä kilpailua.[8][5] Viime vuosikymmenellä sosialisoidut yritykset tekevät valtavasti tappiota, ja vuonna 2011 Argentiina käytti niihin 18 miljardia pesoa (4,1 miljardia dollaria), 80 % enemmän rahaa kuin lasten sosiaaliohjelmaan.[5][7]
Vuonna 2009 de Kirchner kansallisti maan suurimman lentoyhtiön ja otti valtiolle 6,5 miljardia dollaria yksityisiä eläkerahoja maksaakseen ulkomaanvelkaa.[3] Tällaisen toiminnan vuoksi ulkomaiset öljy-yhtiöt eivät uskalla investoida maahan tai edes etsiä sieltä öljyä toisin kuin esimerkiksi Brasiliasta.[3]

Hugo Chávezin liittolainen

”Yhdysvaltain FBI syytti Venezuelan Hugo Chávezia Fernándezin vaalikampanjan tukemisesta; 4. elokuuta 2007 pidätettiin Buenos Airesin lentokentällä Caracasista saapunut venezuelalais-yhdysvaltalainen liikemies Guido Alejandro Antonini Wilson, jolla oli mukanaan salkku, jossa oli 795 000 Yhdysvaltain dollaria. Cristina Fernándezin mukaan kyseessä on Yhdysvaltain mustamaalausyritys.” ([Wp])

Venezuelan avokätisellä lainalla Kirchner pystyi maksamaan IMF:n lainan pois ja pääsemään tämän holhouksesta.

Venäjän valtionpäämies vieraili maassa ensi kerran 2010 ja suhteet Boliviaankin ovat lämpimät.

Sananvapaus

”Niinpä maan tärkeimmät mediat ovat syyttäneet Kirchneriä lehdistönvapauden rajoittamisesta ja diktatuurista.” (Wp)

Talousluvut ovat peukaloituja

”Argentiinan talouslukuihin ei juuri luotettu sen jälkeen kun Nestor Kirchner vaihtoi maan tilastokeskuksen INDECin johdon vuoden 2007 alussa. Ulkopuoliset uskoivat maan inflaation kohoavan jopa 25 % prosenttiin vuodessa, kun virallinen lukema oli 9,1 %. Esitettiin epäilyjä, että tilastokeskus pienensi keinotekoisesti lukuja hallituksen määräyksestä alentaakseen hintaindeksiin sidottujen valtion obligaatioiden koron maan taloudella aiheuttamaa taakkaa.[13][14][15][16]” (Wp)

Korruptio

”[Nestor] Kirchnerin hallituskauden loppua varjostivat korruptioskandaalit. Talousministeri Felisa Miceli erosi virastaan 16. heinäkuuta 2007, kun hänen toimistonsa vessasta löydettiin 60 000 dollarin arvosta käteistä ja syyttäjät aloittivat korruptiotutkinnan. Muutama päivä myöhemmin puolustusministeri Nidal Garréa alettiin tutkia veronkierrosta.[9][10]” (Wp)

Lisätietoja viiteluetteloineen:
Argentiina (Liberalismi.net)
Cristina Fernández de Kirchner (Wikipedia, fi)