Toimeentulotuella olevia palkitaan lastenhankinnasta sadoilla euroilla kuussa. Näin tätä ryhmää kannustetaan moninkertaisesti hankkimaan lapsia verrattuna työssäkäyvien kannustamiseen. Moniongelmaperheisiin tehdään säännöllisesti lisää lapsia siksi, että sosiaalietuudet elättävät perheen, kerrottiin Helsingin Sanomissa. Huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat periytyvät. Tätä ongelmaperheiden lastentuotantotukea kutsutaan valtion eugeniikkaprojektiksi. Sen epäillään pysäyttäneen pitkään jatkuneen älykkyysosamäärän kasvun.

Ongelmaperheissa kasvaa kuitenkin myös älykkäitä, terveitä ja pärjääviä lapsia.

Osa liberaaleista arvelee kärsimyksen minimoituvan, jos ongelmaperheiden lastentuotantotuet asetetaan samalle tasolle kuin muiden, koska silloin niihin hankittaisiin vähemmän ei-haluttuja lapsia. Enemmistö liberaaleista kannattaa lasten perustuloa, lapsilisiä tai muita vastaavia tukia.

Tosin maailman johtavan onnellisuustutkija, Hollannin Ruut Veenhoven, yritti todistaa, että sosiaaliturva lisää onnellisuutta mutta huomasi pettymyksekseen, että näin ei ole: se ei lisää hyvinvointia eikä edes tasoita hyvinvoinnin jakautumista.

Ongelmaperheiden tuet

Lapsilisä on satasen, mutta toimeentulotuella oleva saa lapsesta 200 – 300 euroa sekä lisäksi tukea asumismenoihin ja moniin muihin menoihin. Lisäksi tutkijoiden Elina Pylkkänen ja Seppo Sallila tekemän rekisteriselvityksen mukaan hyvinvointipalvelurahat kohdentuvat Suomessa melko hyvin köyhimpiin väestöryhmiin.

Ongelmien periytyminen

Huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus, toimeentulo-ongelmat, teiniraskaudet ja klamydiatartunnat ovat merkittävästi yleisempiä toimeentulotuen saajien lapsilla kuin muilla. Syynä ovat geeniperimä, kasvuympäristö, yhteiskunta ja sukupolvelta toiselle siirtyvät henkiset, sosiaaliset, aineelliset ja kulttuuriset elämänhallinnan voimavarat. (nämä tiedot olivat THL:n tiedotteessa)

Sosiaaliturva on moninkertaistunut

”Sosiaalimenot olivat noin 30 miljardia euroa vuonna 1990, kun vuonna 2010 ne olivat yli 50 miljardia euroa.” (molemmat luvut vuoden 2009 rahana; nimellinen ero on vielä suurempi) [3]

”Vuonna 1990 eläkemenot olivat alle 10 miljardia euroa. Viime vuonna eläkemenot olivat yli 22 miljardia euroa. Sosiaaliturvaan liittyvät menokäyrät ovat kulmakertoimeltaan samantyyppisiä eli ne sojottavat vakaasti yläviistoon.” [3]

”Julkiset terveydenhuoltomenot olivat vuonna 1995 noin 5,4 miljardia euroa. Alle viisitoista vuotta myöhemmin ne olivat 11,5 miljardia euroa ja menojen kasvu jatkuu.” [3]

Lapsentekoa tukien vuoksi

”Talousahdinko ajaa perheitä väärinkäyttämään sosiaalietuuksia”, Helsingin Sanomien artikkeli 3.8.2010 s. A8. Esimerkiksi HS:n haastattelema diakoniatyöntekijä: ”Meillä on asiakkaana moniongelmaisia perheitä, joissa on monta lasta. Vanhemmat ovat kertoneet, että he tekevät lisää lapsia sopivin väliajoin vain siksi, että lapsilisät ja muut sosiaalietuudet elättävät perheen.” (Toim. huom.: samaa kertovat monet muutkin sosiaalityöntekijät.)

Työttömyys

Köyhyys johtuu pääosin työttömyydestä, joka johtuu sosiaaliturvan ja minimipalkkojen moninkertaistamisesta ja työehtojen huomattavasta kiristämisestä. Vuonna 1961 työttömiä oli 10 000 mutta 1970-luvulle tultaessa jo 50 000 ja noususuhdanteen päässäkin vuonna 2007 peräti 220 000.

1980-luvun lopussa luotiin ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä ja palkkoja ja muita työehtoja nostettiin tasolle, jolla ihmisiä ei enää kannattanut työllistää huonommissa suhdanteissa. Päälle tuli taantuma, idänkaupan katastrofaalinen romantaminen ja se, että valuuttakurssia ei vapautettu vapautettaessa ulkomaiset lainat, mikä johti huomattaviin lainariskeihin, jotka realisoituivat lamassa. Markan kurssin vapautus vuoden 1992 lopulla johti nousuun lamasta ja poikkeuksellisen pitkään ja nopeaan kasvuvaiheeseen.

Vuonna 1991 Sdp:n Kalevi Sorsa yritti taivutella palkansaajajärjestöjä palkanalennuksiin, jotta irtisanomistarve olisi vähentynyt. Teollisuusammattiliittojen johtajat ymmärsivät tilanteen mutta tajusivat ratkaisun vaarantavan heidän uudelleenvalintansa ja sanoivat lopulta: ”Ei meitä ole valittu alentamaan vaan korottamaan palkkoja”. Reaalipalkat nousivat 5 %:n luokkaa pahimpanakin lamavuotena.

Rodunjalostuksesta (toimituksen lisäys 4.11.)

Joku oli kuulemma lukenut artikkelin kannattavan rodunjalostusta ja vastustavan sosiaaliturvaa. Tämä ei pidä paikkaansa.

Artikkelissa todetaan, että sosiaaliturvalla saattaa olla tiettyjä seurauksia, ainakin sillä, että köyhimpien lastenhankkimista tuetaan paljon enemmän kuin keski- tai hyvätuloisten.

Liberaalien enemmistö siis pitää yllä kuvattuja haittoja pienempänä pahana kuin julkisen sosiaaliturvan hyötyjä. Useimmissa perustulomaisemmissa ratkaisuissa kuitenkin kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden rajavero olisi selvästi nykyistä matalampi, ja tästä ja muista syistä liberaalissa valtiossa lapsiperheistäkin harvempi kärsisi työttömyydestä ja syrjäytymisestä.

Aiemminkin Vapaasana.netin artikkeleita on luettu samalla tavalla, esimerkiksi jos vastustaa sitä, että rauhanomaisesti mieltään osoittavia uusnatseja saa hakata tai heittää kivillä ja pulloilla, kannattaa uusnatsismia. Natsismi eli kansallissosialismi on suurin piirtein liberalismin vastakohta: siinä säännellään rankasti sekä taloutta että ihmisten yksityiselämiä. Liberaali kuitenkin puolustaa myös vihollistensa sananvapautta.

Liberaalin ei myöskään pitäisi kieltää joistain asioista kirjoittamista tai vaieta Helsingin Sanomien artikkeleista, joissa kerrotaan monien sosiaalityöntekijöiden havaitsemia asioita. Vaikka jotkin asiat ovat väärin, niiden vaihtoehtojen ongelmia kannattaa pohtia. Eräs Vapaasana.netin tehtävistä on kertoa asioista, joista monet asiantuntijat tai ammattilaiset puhuvat yksityisesti mutta eivät nimellään.

Lisätietoja viiteluetteloineen
(sisältävät viitteet useimmille artikkelin faktoille)
Sosiaaliturva (Liberalismi.net)
Työttömyys (Liberalismi.net)
Suomen 1990-luvun lama (Liberalismi.net)