Merimies-Unioni – anarkosyndikalistinen änkyräammattiliitto

SKP:n ex-johtohahmo, anarkosyndikalisti Niilo Wälläri teki jäänmurtajalakoista vuodenkiertoon kuuluvia ja vaati jopa merimiesten vapautusta asevelvollisuudesta. Nykyinen puheenjohtaja Simo Zitting sortaa unionin vähemmistöä, rahtilaivojen työntekijöitä, mutta pysyy vallassa matkustajalaivojen väen enemmistön turvin. Hän saartoi Finnlinesin laivan, syynä työnjakosopimus, joka pääluottamusmiehen ja laivan liittojen mielestä olisi pelastanut työpaikat. Zitting ei edes antanut rahtilaivojen väen puheenjohtajaehdokkaan esittäytyä valitsijoille vaan heitätti tämän pois liittokokouksesta eikä antanut tälle palstatilaa liiton lehdessä, jota itse toimittaa. Astrid Geisor-Goman sai silti viidenneksen äänistä.

Valtavan arvokkaita vienti- ja tuontivirtoja otteessaan pitävät Merimies-Unioni sekä etenkin AKT, jossa ovat kuljettajat ja satamien ahtaajat, pystyvät kiristämään väelleen huomattavasti ylipalkkaa työpaikkojen lukumäärän ja viennin kustannuksella. He tekevät parhaansa, jotta työnantajista olisi mahdollisimman vaarallista ja vastenmielistä palkata suomalaisia.

Anarkosyndikalismi on anarkismin suuntaus, jossa ammattiliittojen työtaisteluin aikaansaamalla vallankumouksella on tarkoitus kaataa valtio ja kapitalismi ja lakkauttaa yksityisomistus. Merimiesunioni ja AKT ovat säilyttäneet paljolti anarkosyndikalismin keinot ja mentaliteetin, vaikka tavoitteeksi onkin vaihtunut raha.

Legendaarinen Niilo Wälläri 1938 – 1967

Vuonna 1938 unionin puheenjohtajaksi valittiin kuuluisa SKP:n johtavan byroon entinen jäsen ja Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen legendaarinen puheenjohtaja Niilo Wälläri, joka oli oppinyt anarkosyndikalistisen ay-toiminnan periaatteet IWW:n opissa.

Vuonna 1942 Wälläri joutui kuulusteluihin epäiltynä yhteyksistä vihollisiin. Wälläri myönsi olleensa Ruotsin-matkallaan yhteydessä muun muassa englantilaisiin ammattiyhdistysjohtajiin. Helmikuussa 1942 SAK:n hallituksen työvaliokunta käsitteli asiaa, kehotti Wälläriä eroamaan työvaliokunnasta ja suositteli Merimies-Unionia erottamaan Wällärin puheenjohtajan tehtävästä. Wälläri ei kuitenkaan suostunut eroamaan, eikä Merimiesunioni erottanut puheenjohtajaansa. Wälläri vältti turvasäilöön joutumisen, koska viranomaiset pelkäsivät merimiesten katkaisevan laivaliikenteen ulkomaille vastatoimena, ja toisaalta koska Neuvostoliiton radiopropaganda haukkui Wälläriä jatkuvasti. Wälläri siirsi Merimies-unionin toimiston sodan ajaksi Tukholmaan.

Sotien jälkeen Wälläri kuului välillä SKDL:n sisällä toimineen Sosialistisen yhtenäisyyspuolueen hallitukseen ja osallistui muutenkin kansandemokraattien toimintaan.

Koska laivaliikenne oli vientiteollisuuden pullonkaula, Wälläri pystyi usein kiristämään tahtonsa läpi. Jäänmurtajalakolla saattoi lopettaa merenkulun kokonaan. Wälläri jopa vaati, että merimiehiltä poistettaisiin asevelvollisuus. Wikipedia: ”1950- ja 1960-luvuilla muodostui suoranaiseksi yleiseksi vitsiksi esittää Wällärin organisoimat jokatalviset jäänmurtajalakot kuin vuodenkiertoon kuuluvina, ja niille irvaili usein mm. pilapiirtäjä Kari Suomalainen.”

Per-Erik Nelin 1992–2000

Nelinin matkapuhelimen soittoäänenä oli ”Kansainvälinen” – tai sitten näin väittävät sekoittavat ay-johtajat keskenään.

Simo Zitting 2000-

Suomen Kuvalehden toimittaja Tuomo Lappalainen arvosteli merimiesunionin puheenjohtaja Simo Zittingin toimintatapoja farssiksi ”jopa ay-liikkeen demokratia-asteikolla”, koska Zittingin vastaehdokas lakimies, entinen apulaispurseri Astrid Geisor-Goman ajettiin pois kokouspaikalta heti edustajiston kokouksen aluksi. Zitting ei myöskään antanut toimittamassaan unionin Merimies-lehdessä lainkaan palstatilaa haastajalleen, vaikka tämän oli asettanut ehdokkaaksi unionin suurin ammattiosasto. Geisor-Goman sai viidenneksen äänistä, vaikka häntä ei edes päästetty esittäytymään valitsijoille.

Lokakuussa 2013 Merimies-Unionin entiset aktiivit vihjasivat käynnistäneensä ministeri Heidi Hautalan eroon johtaneen kohun. Hautala valitti joutuneensa ay-liikkeen sylkykupiksi teollisuuden rakennemuutoksen vuoksi. Zitting kutsui Hautalan linjaa ”totaalifanaattiseksi”.

Elokuussa 2000 Merimies-Unioni asetti Finnlinesin Finnmerchant-aluksen saartoon ja uhkasi samalla toista laivaa. Finnlines, Suomen laivanpäällystöliitto ja Suomen konepäällystöliitto tuomitsivat toimet laittomina. Finnlinesin mukaan myös väite halpatyövoimasta on perätön. Aluksiin oli palkattu 28 puolalaista merimiestä. Liittojen ja Finnlinesin mukaan unionin kanssa keväällä solmittu työehtosopimus mahdollistaa ulkomaisen työvoiman käytön. Konepäällystöliiton mukaan kyseessä on keino säilyttää suomalainen kauppalaivasto ja työntekijät. Ammattiliitot ITF ja KAF eivät olleet osapuolia.

Finnlinesin pääluottamusmiehen 90 % työntekijöistä tukee ratkaisua, koska ketään ei irtisanottu. Simo Zittingin sanotaan käynnistävän näyttävästi ay-sotia ja uhraavan rahtilaivastojen miehistöjä suosiakseen häntä puheenjohtajavaalissa äänestänyttä matkustajalaivojen henkilöstöä, jolla on valitsijoiden enemmistö. Zittingillä on hermostuvan ja räväkän miehen maine.

Jo keväällä 2000 riehuivat alan työtaistelut. Osapuolet sopivat ne sillä ehdolla, että hallitus lupasi alalle tukipaketin.

Linkkejä
Merimies-Unioni (Liberalismi.net, lähdeviitteet artikkelin faktoille)

Yksi kommentti artikkeliin ”Merimies-Unioni – anarkosyndikalistinen änkyräammattiliitto

  1. Käsittääkseni Wälläri oli demari = sosialidemokraatti – toki myös entinen IWW:n industrialisti (anarkosyndikalistit ovat anarkistista kommunismia syndikalistisella taktiikalla ajavia). IWW – Industrial Workers of the World – kutsui aatettaan teollisuusunionismiksi – toki läheistä sukua anarkosyndikalismille. Onneksi työväenjärjestöt ovat käyttäneet joukkovoimaansa ja luoneet järkevämmän ja duunareille mielyttävämmän yhteiskunnan. Minusta taloudella ei ole mitään muuta arvoa kun luoda riittävästi pelimerkkiä jotta ihmisillä olisi hyvä ollaq. Liberalismi johtaa helposti sairaaseen työnteko-suoritus-talouskeskeiseen yhteiskuntaan – lopuksi vielä omistajat eivät juuri rattaita pyöritä siellä tuotannossa – vaan duunarit ne sitä lisäarvoa – voittoa ja hyvinvointia luovat työllään – tämän vuoksi järjestäytymisvapaus ja oikeus tulee olla pyhä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s