Ay-pomot: ilman yleissitovuutta tulee työrauhahäiriöitä – muut Pohjoismaat: ei yleissitovuutta ja murto-osa häiriöistä

Ay-pomot väittivät Hesarissa, että ilman yleissitovuutta tulee kaaos ja työrauhahäiriöitä. Muissa Pohjoismaissa ei ole yleissitovuutta ja lakkoja on murto-osa Suomen määrästä, etenkin laittomia, työllisyyskin on paljon parempi, samoin sopimusvapaus. Esimerkiksi sopimusrikkomusten korvauksia ei ole rajoitettu lailla. Suomessa korvaukset ovat jääneet jopa alle promilleen vahingoista.

Työehtosopimusten joustot: suuryritykset sopivat kilpailijoilleen huonommat ehdot kuin itselle

Yleissitovuuslain ansiosta suuryritykset voivat sopia ja sopivatkin pienemmille kilpailijoilleen huonommat ehdot kuin itselleen. Sopimukseen kirjataan ”joustoja”: sopimusosapuolet saavat poiketa sopimuksen määräyksistä, viattomat ulkopuoliset eivät. Selvitysmies Harri Hietalan esitys joustojen ulottamisesta muihinkin yrityksiin koskee vain osaa joustoista ja asettaa vapaille yrityksille tiukemmat ehdot kuin työnantajaliittoon kuuluville.

Antti Rinne – työmarkkinahäirikkö ja talouskelmi Sdp:n puheenjohtajaksi?

HS:n mukaan itselleen tahallaan ”työmarkkinagansterin” maineen rakentanut ”narsistinen” Antti Rinne lensi ulos syndikalistisesta AKT:stä tehtyään matkalaskut tuplina. Rinteen ay-ura keskeytyi vuoksiksi. SK: Taloyhtiölleen juristi Rinne joutui maksamaan 25 000 markan korvaukset pimitettyään isännöitsijänä vuoden 1991 tositteet ja osan kirjanpidosta ja maksatettuaan puhelinlaskunsa. Finanssivalvonta moitti häntä sisäpiiritiedon laittomasta levittämisestä vuonna 2009.

Merimies-Unioni – anarkosyndikalistinen änkyräammattiliitto

SKP:n ex-johtohahmo, anarkosyndikalisti Niilo Wälläri teki jäänmurtajalakoista vuodenkiertoon kuuluvia ja vaati jopa merimiesten vapautusta asevelvollisuudesta. Nykyinen puheenjohtaja Simo Zitting sortaa unionin vähemmistöä, rahtilaivojen työntekijöitä, mutta pysyy vallassa matkustajalaivojen väen enemmistön turvin. Hän saartoi Finnlinesin laivan, syynä työnjakosopimus, joka pääluottamusmiehen ja laivan liittojen mielestä olisi pelastanut työpaikat. Zitting ei edes antanut rahtilaivojen väen puheenjohtajaehdokkaan esittäytyä valitsijoille vaan heitätti tämän pois liittokokouksesta eikä antanut tälle palstatilaa liiton lehdessä, jota itse toimittaa. Astrid Geisor-Goman sai silti viidenneksen äänistä.

SAK: potkut ensin nuorille

”Nuoret ensin -potkujärjestys pitää saada viralliseksi, SAK ehdottaa”, kirjoitti Taloussanomat vuonna 2009. Nyt STTK ja Akava ovat Hesarin mukaan tulleet samalle ”potkut nuorille” -linjalle, SAK:n eroava edunvalvontajohtaja ja EK eivät. SAK myös osittain vastustaa nuorten eläkkeitä ja perusturvaa. Jutta Urpilainen pitää nuorten potkimista selvittämisen arvoisena.

Ay-liike jyllää valiokunnissa

Hesarin selvityksen mukaan ay-keskusjärjestöjen lobbareita kuultiin eduskunnan valiokunnissa 2061 kertaa ja EK:ta 1761 kertaa vuosina 1998 – 2013. Molemmilla on liikaa valtaa päätöksentekoon. Ay-liikkeen edustus on EK:n edustusta suurempi valiokunnissa, joissa se on EK:ta vastaan, ja pienempi ympäristö- ja liikennevaliokuntien kaltaisissa valiokunnissa, joissa EK ja yritykset ajavat relevantin alan ammattiliiton etuja paremmin kuin liitto itse.

Työn kysyntä kasvaa koko ajan

”Työn kysyntä” on funktio: kuinka monelle ihmiselle on töitä vähintään X euron tuntipalkalla. Kapitalismin nousun myötä, viimeiset parisataa vuotta, työn kysyntä on noussut koko ajan ja nopeasti, kaikilla palkkatasoilla X. Teknologinen kehitys, tuottavuuden lisääminen, ihmisten korvaaminen pääomalla, konkurssit, luova tuho jne. ovat lisänneet tätä päinvastoin kuin luddiitit väittivät ja väittävät. Vain minimipalkkatason nostaminen yms. on onnistunut jarruttamaan työllisyyden paranemista.