Kultalusikka suussa syntyminen ei paljon ratkaise

Ihmisten onnellisuus, tulot, älykkyys ja moni muu riippuvat lähinnä muista asioista kuin siitä, minkä perheen lapsina he elävät. Geenit ja sattuma selittävät paljon, perhetausta kovin vähän. Eikä onnellisuus paljonkaan riipu varallisuudesta.

Professori Pertti Tötön mukaan Yhdysvaltojen tuloeroista 3/4 on perheensisäisiä, sisarustenvälisiä tuloeroja ja vain 1/4 tuloeroista selittyy eri perheiden erisuuruisilla tuloilla. Tuo 1/4:kin selittyy pitkälti geeneillä, joten lapsuus kultalusikka suussa näyttää auttavan kovin vähän.

Vastaavasti myös ammatit ja koulutus vaihtelevat sisarusten välillä enemmän kuin perheestä toiseen.

Geenit selittävät puolet tuloeroista

Geenit selittävät miehillä puolet ja naisilla 40 % elinikäisistä tuloeroista. Tämä selvisi verrattaessa suomalaisten identtisten ja ei-identtisten kaksosten tuloeroja.

Tämä ei ole ristiriidassa ylemmän kanssa, koska täyssisaruksilla on vain puoliksi samat geenit. Yleensä pitäisi verrata elinikäisiä tuloeroja, vaikka ne ovat ihmisten välillä melko pieniä, mutta lehdet ja tuloerojen vastustajat pitävät melua yleensä vain vuosittaisista eroista, koska ne näyttävät isommilta sattumien vuoksi.

Älykkyys ei nuoruuden jälkeen riipu jaetusta ympäristöstä

Perhetaustan vaikutus älykkyyteen katoaa nuoruudessa. Sen jälkeen käytännössä vain geenit ja ei-jaettu ympäristö vaikuttavat.

Lapsuudessa jaettu ympäristö selittää 30 % älykkyyden vaihtelusta mutta nuoruuden lopussa se on noin nolla. Sama koskee monia muita psykologisia ominaisuuksia. Äärimmäisiä perheoloja ei tässä tutkittu.

Sairaudet

Ei-jaettu ympäristö (sattuma) selittää suuren osan sairauksista.

Skitsofrenian korrelaatio ei-identtisten sisarusten välillä on 10 %, identtisillä ehkä kaksinkertainen.
Persoonallisuus ei riipu jaetusta ympäristöstä

Useimpien psykologisten ominaisuuksien korrelaatio adoptiosisaruksilla on lähes nolla (”jaetulla ympäristöllä” ei näytä olevan vaikutusta). Sen sijaan geenien vaikutus on suuri: identtisten kaksosten korrelaatioita eri ominaisuuksiin olivat ulospäinsuuntautuneisuus 51 %, neuroottisuus 50 %, hyvänolon tunne 50 %, ja suvaitsevaisuus 53 %, vaarahakuisuus 50 %, autoritaarisuus 61 %, vieraantuminen 58 %. Jaettu ympäristö vaikutti ainoastaan maskuliinisuuteen ja feminiinisyyteen, joka ehkä onkin enemmän asenne kuin persoonallisuuspiirre. Adoptiosisarusten korrelaatio persoonallisuuksissa oli 4 %, adoptiovanhempaan 5 %.

Asioita, joihin jaettu ympäristö vaikuttaa

Vanhemmat, asuinympäristö, koulut ja muut sisarusten yhteiset tekijät vaikuttavat sentään joihinkin asioihin yhteensä merkittävästi.

Epäsosiaalisuus

Epäsosiaalinen käyttäytyminen nuoruudessa johtuu vain 15-prosenttisesti jaetusta ympäristöstä, joka on sisaruksilla sama, 40-prosenttisesti ei-jaetusta.

Akateeminen menestys

Kohtalainen, joskin yllättävän vaatimaton osa akateemisesta menestyksestä riippuu jaetusta ympäristöstä, johon tyypillisesti kuuluvat myös perhe, koulu ja opettajat.

Lähdeviitteet ja lisätietoja
Seuraavista tietosanakirja-artikkeleistä löytyvät tarkat lähdeviitemerkinnät pääosalle artikkelia.
Syntyperän vaikutus (Liberalismi.net)
Onnellisuus (Liberalismi.net)
Tuloerot (Liberalismi.net)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s