Amnestyn kampanjan mukaan naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus. Kaikki väkivalta on ihmisoikeusloukkaus, vaikka uhri olisi mies tai interseksuaali. ”47 % suomalaisista naisista on kokenut … väkivaltaa” ja 99 % miehistä? Myös seksuaalinen väkivalta jakautuu yllättävän tasan ja aiheuttaa samantapaisia traumoja.

Suomessa väkivallan uhrit ovat sekä kysely- että poliisitutkimusten mukaan yleensä miehiä, myös kuolonuhrit. Perheväkivaltaa kokee nykyään suunnilleen yhtä moni mies kuin nainen, myös törkeää parisuhdeväkivaltaa, ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Virpi Salmen mukaan niiden luonne, motiivit, syyt ja taustatekijät ovat pääosin samat, eivät niinkään sukupuolittuneita. Vain vähemmistö miehistä ja naisista lyö, ja samat taustatekijät kuten huono-osaisuus ja alkoholismi ennustavat väkivaltaa sekä naisilla että miehillä.

Mitä jos Amnesty kampanjoisi raivoisasti sen puolesta, että heteroseksuaalien tai kauniaislaisten kokeman väkivallan ehkäisyyn pitäisi saada lisää rahaa, koska heihin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus?

Kampanjan tavoitteet saattavat olla hyviä. Silti pyydetyt 40 miljoonaa euroa ja muut väkivallan vastaisten toimenpiteiden määrärahat tulee suunnata sinne, missä niillä saadaan eniten hyvää aikaan, uhrien sukupuolesta tai sukupuolettomuudesta riippumatta. Kampanjassa pitäisi myös tehdä selväksi, että miehiinkin ja muihin kohdistuva väkivalta on myös ihmisoikeusloukkaus ja senkin turvaamiseen pitää yhtä lailla saada riittävät määrärahat, vaikka pääpaino olisikin naisissa.

Seksuaalisen väkivallan uhreista puolet on miehiä Suomessakin