55 prosentilla veroprosentti on nettona alle nollan. Vain 45 % kotitalouksista on nettomaksajia, he maksavat sekä tulonsiirrot 55 prosentille että muut julkiset menot. Hyväpalkkaisin 11 % maksaa 45 % suorista veroista, nettona ehkä melkein kaiken. Nettosaajat, 55 %, ovat vähätuloisimpia ja tukia eniten tarvitsevia. Arvonlisävero ja muu regressiiviseksi väitetty oli laskuissa mukana.

Väite verotuksen regressiivisyydestä on siis perätön. Verotus on hyvin progressiivista: mitä enemmän tuloja, sitä enemmän euroja ja sitä suurempi osa tuloista keskimäärin otetaan muille annettavaksi, kun edestakaiset rahansiirrot jätetään huomiotta.

Vain nettoverotuksella on merkitystä. Vaikka siihen lisättäisiin kuinka paljon edestakaisia rahansiirtoja ja näin tehtäisiin muodollisesta verotuksesta regressiivistä tai progressiivista, sillä ei ole merkitystä.

Luku 45 % on vasemmistolaisuudestaan ja Attac-aktivisteistaan tunnetulta Tilastokeskukselta.

Mitä vikaa progressiossa on?

Hidastaa palkkojen kasvua

Säästäminen johtaa pääoman lisääntymiseen ja sitä kautta nostaa työn tuottavuutta, mikä kohottaa palkkoja. Suurituloiset säästävät ja investoivat suuremman osan tuloistaan kuin muut, joten heidän progressiivinen verottamisensa eliminoi tätä palkkoja nostavaa tendenssiä.

Kohdentaa työvoiman väärin

Progressiivinen tulovero tarkoittaa, että hyväpalkkaisten töiden verokiila on korkeampi kuin huonopalkkaisten. Työntekijälle syntyy kannustin vaatia korkeampaa bruttopalkkaa. Koska toisaalta koska työnantajalla ei sellaista usein ole varaa maksaa, työvoimasta suurempi osa sijoittuu matalapalkkaisille ja siten vähemmän tuottaville aloille. Seuraus on sama kuin hintasääntelyllä: tuottavien työntekijöiden saama pienempi nettopalkka vähentää heidän tarjontaa ja heidän vaatimansa korkeampi bruttopalkka kysyntää. Kun tuottavien töiden sijaan tehdään vähemmän tuottavia töitä, kansantalous luonnollisesti kärsii.

Jos kaksi tehtävää on täsmälleen yhtä vaativia ja miellyttäviä, tällöin työntekijä yleensä valitsee parempipalkkaisen progressiosta riippumatta. Yleensä eivät ole, tai progressio lannistaa näkemästä vaivaa päästä parempaan työpaikkaan.

Verotus saa myös ihmiset hoitamaan itse perheenjäsentensä kuskailut taksikuskien sijaan, ruuanlaiton valmisruuan ja ravintoloiden sijaan, jne. Progressio lisää tätä etenkin hyvätuloisilla. Osmo Soininvaaran lempiesimerkissä pianisti Olli Mustosen kannattaisi pikemminkin pitää ylimääräinen konsertti kuin pestä itse paitansa ja antaa pyykkärin pitää se konsertti. Jos kuitenkin pesun hoitaa pesulan sijaan työntekijä Mustosen kotona, kotitalousvähennys hoitaa juuri tämän ongelman, mutta kotipesu ei läheskään aina ole paras ratkaisu eikä kaikkia muitakaan palveluita ja tuotteita kannata tuottaa kotona.

Joskus itse tekeminen on hyvä valinta muista syistä, mutta on moraalisesti väärin ja taloudellisesti tuhoisaa, että verottaja estää ihmisiä valitsemasta itse sakottamalla toista valintaa enemmän kuin toista.

Useimmat pitävät nettoprogressiota silti pienimpänä pahana, kunhan se pysyy kohtuudessa.

Rautalankamalli

(Lisäys 28.5.) Jos Taisto saa ansiotuloja 500 euroa ja sosiaaliturvaa 1 500 euroa ja maksaa veroja 1 000 euroa, hänen 1 000 euron veronsa 50 % tuloista ja 200 % ansiotuloista, mutta nettona hänen verotuksensa on -500 euroa eli -100 % ansiotuloista, koska valtio antaa hänelle nettona 1 500 – 1 000 = 500 euroa hänen ansiotulojensa päälle.

Edestakaisin siirrettyjä 1 000 euroa ei kannata ottaa huomioon, koska ne eivät vaikuta Taiston asemaan. Samaan lopputulokseen päädyttäisiin mallilla, jossa niitä ei annettaisi eikä perittäisi veroina takaisin.

Jos Elina ansaitsee 5 000 euroa ja maksaa 2 000 euroa veroja, hänen veronsa on 40 % bruttona ja nettona ja hän on siis nettomaksaja, Taisto on nettosaaja.

Jos Taistolle säädettäisiin valveutuneen kansalaisen miljoonan euron lisätuki ja miljoonan lisävero, hänen verotuksensa olisi bruttona melkein 100 %, mutta se ei muuttaisi mitenkään hänen nettoveroprosenttiaan eikä sitä, että Taisto on yhä nettosaaja, jota nettomaksaja Elina elättää.

Taiston korkeampi bruttoveroaste voisi syntyä eri arvonlisäkannoista ja siitä, että Taisto käyttäisi rahansa pitkälti alkoholiin, tupakkaan ja bensiiniin. Tosin niiden ”veroista” suuri osa ei ole verotusta vaan korvaus aiheutetusta haitasta tai sairaanhoitomaksusta.

Lisätietoja ja lähdeviiteluettelo