Professori Niiniluoto: intersektionaalisuuden marxilainen totuusteoria on epäuskottava. Pluckrose: etuoikeutettujen marxilaisten aate

Intersektionaalisuuden marxilaisuus sulkee pois sorrettujen ei-marxilaisen enemmistön, jonka äänellä nämä parempiosaiset, intersektionalistit, väittävät puhuvansa. Ilkka Niiniluodon mukaan aatteen tietoteoria on epäuskottava. Feminist Theory -lehden artikkeli sanoo intersektionaalisuuden olevan siksi hyvä feministinen teoria, koska se on niin epämääräistä, että se voi vedota mihin tahansa. Queer-aktivistin mukaan sortopääomaa omaava voi pahoinpidellä tai hyväksikäyttää kenenkään puuttumatta ja intersektionalismi ei poista sortoa vaan vain kääntää sen suunnan. Sorretumpi on aina oikeassa.

Kilpailevia feministisiä teorioita on loputtomasti, joten useimmat niistä ovat väistämättä virheellisiä. Intersektionalismikin, vaikka siinä on eräitä oikeita havaintoja.

Marxilainen huuhaateoria

Intersektionaalisuus nojautuu marxilaiseen Standpoint-teoriaan, jonka mukaan sorretumman tahon näkökulma on objektiivisempi ja todenmukaisempi. Yleensä – arvovallallaan voi epämääräisesti päättää toisin. Feministiteoreetikko Sandra Harding myöntää, että kyse on näkökulmasidonnaisuudesta eikä objektiivisuudesta, mutta sana objektiivisuus on hänestä arvovaltaisempi, joten hän käyttää sitä. 1980-luvulla tätä marxilaista totuusteoriaa alettiin kyseenalaistaa, mutta riita jatkuu yhä.

Filosofian professori ”Ilkka Niiniluodon mukaan … Hardingin kanta on ’varsin epäuskottava’. Niiniluoto suosittelee naistutkimuksen teoriaksi kriittistä tieteellistä realismia.” (Wikipedia)

Epäeksaktius

Kathy Davisin Feminist Theory -lehden artikkelin mukaan intersektionaalisuus on niin epämääräinen käsite, että se voi vedota melkein mihin tahansa, ja juuri tämä tekee siitä niin hyvän feministisen teorian.

Äärivasemmistolaisuus

Helen Pluckrosen mukaan intersektionaalinen feminismi perustuu äärivasemmistolaisiin ideologioihin ja siksi poissulkee naisia, köyhiä, värillisiä, vammaisia ja LGBT-ihmisiä, jotka eivät ole äärivasemmistolaisia. Näissä ryhmissä on myös mielipiteitä, joita intersektionaalisuus ei suvaitse, koska ne rikkovat sen stereotypioita näistä ryhmistä.

Siksi intersektionalistit eivät edusta ihmisiä, joita väittävät edustavansa. Intersektionalistien kanta on hänen mukaansa vähemmistön kanta, vieläpä sosio-ekonomisesti parempiosaisen vähemmistön, jolla on usein yliopistokoulutustakin ja aikaa opiskella kriittistä teoriaa, hän kuvaa.

Toiminnan halvaannuttaminen

Monen feministin mukaan intersektionaalisuuden loputtomat esteettömyysvaatimukset halvaannuttavat toiminnan tekemällä sen toisinaan liian raskaaksi.

Sorto

Emmi Bevenseen (queer, Antifa) mukaan intersektionaalisuus ei poista hierarkioita, vaan luo toisinpäin toimivia hierarkioita intersektionaalisten yhteisöjen sisälle. Tuloksena on toisten ryhmien sorto, ei maailma, jossa ei sorrettaisi. Vastaavasti ei-eurokeskeisissä konteksteissa intersektionalistien pitäisi sortaa mustia ja naiskeskeisissä naisia.

Monesti sorrettu voi sortoon vedoten käyttää väkivaltaa muita kohtaan. Muunsukupuolisella, transnaisella tai mustalla lesbolla voi myös olla niin paljon sortopääomaa, että hänen loukkaavaan, hyväksikäyttävään tai väkivaltaiseen käytökseensä ei voi puuttua kuin saman pääoman omaava, ja sellaisiin hänellä voi olla hyvät välit.

Intersektionalistit myös mielellään näkevät tilanteet mustavalkoisina ja siksi eivät edes selvitä ”sorretun” osapuolen osuutta ja tilanteen mahdollista symmetriaa, koska yrityskin voisi olla ”victim blaming”. Bevenseen mukaan monesti sorrettuja vaiennetaan, mutta silti hekin voivat erehtyä, heillekään ei voi antaa avointa valtakirjaa fasismiin.

Linkkejä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s