Vallan kolmijako-oppi tarkoittaa, että parlamentti säätää lait, hallitus hallitsee ja oikeuslaitos tuomitsee. Näin pakkovalta on hajautettua, sillä absoluuttinen valta korruptoisi absoluuttisesti. Siksi liberalismissa taloudellista ”valtaa” ei anneta valtiolle lainkaan. Taloudellinen valta on henkilöllä, joka kontrolloi joitain tuotantoresursseja. Jos joku ostaa tai lainaa sakset ja leikkaa niillä ihmisten hiuksia, hän kontrolloi näitä tuotantoresursseja ja voi vaikuttaa siihen, keiden hiukset tulevat leikatuiksi. Oikea valta on sitä, että voi pakottaa muita väkivallalla, kuten mafia, valtio ym. tekevät.

Taloudellinen ”valta” on sitä, että tekee omilla resursseillaan jotain muiden hyväksi, rakkaudesta tai maksua vastaan. Tämä koskee kampaajia, seksityöntekijöitä, suutareita, tehtaanomistajia ja filantrooppisia lahjoittajia.

Kapitalismissa taloudellinen valta on hajautettu. Jos joku käyttää sitä muuhun kuin asiakkaiden toiveiden toteuttamiseen, se yleensä tulee hänelle kalliiksi ja näin suurempi osa vauraudesta syntyy tai siirtyy muille, jotka toteuttavat asiakkaiden tahtoa paremmin.

Sosialismissa valtio omistaa yritykset, joten valtion vallanpitäjät voivat tehdä niillä, mitä haluavat, ilman että kukaan voi kehittää parempia vaihtoehtoja tai edes vaihtoehtoja erilaisten tarpeiden ihmisille ja erilaisille elämäntavoille. Samat vallanpitäjät päättävät myös laeista ja toimeenpanevat niitä. Tällainen keskitetty valta on vallanjako-opin periaatteiden vastaista.

Kuluttajillakin on taloudellista valtaa: ihmiset vaikuttavat ostopäätöksillään siihen, mitä tuotetaan ja ketkä tuottavat.

Pitääkö taloudellista valtaa pelätä?

Liberaalissa maassa taloudellisella vallalla ei voi työntää paljon enempää kuin narullakaan. Jos joku omistaa yli puolet vauraudesta, hän ehkä voi jo painostaa muita merkittävästi enemmän kuin henkilö, jolla on paljon sosiaalista tai seksuaalista valtaa. Yhdysvaltojen rikkain mies Jeff Bezos omistaa 0,11 % kotitalouksien vauraudesta, ei 50 %.

Ihmiset pelkäävät Trumpia ja Putinia paljon enemmän kuin Jeff Bezosia ja Warren Buffettia, syystä. Taloudellisen ”vallan” vaarallisuus on marginaalista.

Ei-liberaalissa maassa poliitikot voivat suosia rahakkaita ihmisiä pelottavan paljon sääntelemällä taloutta. Siksi perustuslain pitäisi kieltää valtiota puuttumasta talouteen, ainakaan tiukkaan rajattua minimiä enempää. Tällöin yrityksetkään eivät tuhlaisi resurssejaan poliitikkojen korruptoimiseen – eivätkä etujärjestöt, vaan tekisivät itse asioita paremmin.

Wikipedian määritelmä

Wikipedian mukaan taloudellista valtaa on useaa tyyppiä, kuten seuraavat:

• Markkinavalta on kyky nostaa tuotteen hinta yli marginaalikustannusten.
  • Monopolivoima on erityisen vahva muoto tästä.
• Ostovoima on se, paljonko hyödykkeitä jollakin rahamäärällä saa. Se on siis rahasumman suuruus jaettuna hintatasolla.
• Luokkavoima on Marxin teoriassa tilanne, jossa kapitalistit omistavat tuotantovälineet (kuten nyt pitkälti on) ja voivat siksi riistää työläisiä. Oikeasti he eivät riistä työläisiä vaan tarjoavat suostuvaisille aikuisille rahakkaita työtehtäviä. Niillä köyhimmätkin työläiset saavuttavat elintason, joista entisaikojen ihmiset eivät osanneet unelmoidakaan.

Lähde: Taloudellinen valta