Tutkimus: irtisanomissuoja luo pelon ilmapiirin – potkut olisivat katastrofi, koska uutta työtä on vaikea saada

Taloustieteen konsensus: ilman irtisanomissuojaa työllistyminen olisi helpompaa, etenkin huono-osaisille. Siksi Tanskassa ei tarvitse pelätä potkuja sydän kurkussa eikä roikkua nykyisessä työpaikassa hintaan mihin hyvänsä, vaikka pomo olisi sadisti, työkaverit kiusaisivat, työ olisi inhottavaa ja rankkaa ja tekisi muutenkin mieli vaihtaa alaa ja paikkakuntaa. Siksi siellä myös konkurssin tai hoitovapaan jälkeen löytää helpommin uuden työn – ja silloin kun muuten kaipaa toisenlaisiin hommiin. Suomessa irtisanomissuoja näin lisää pomon valtaa, koska muualle on niin vaikea päästä töihin. Tuottavuuskin kasvaisi, kun työvoima liikkuisi paremmin sinne, missä siitä on eniten hyötyä, tutkijat toteavat.

Jotkut taloustieteilijät epäilevät, että irtisanomissuojan keventäminen Tanskan tapaan ei alentaisikaan työttömyyttä. Siitä ainakin on konsensus, että pitkäaikaistyöttömyys alenisi, työllistyminen helpottuisi ja työvoima siirtyisi paremmin työpaikoista toisiin. Tämä lisäisi työvoiman tuottavuutta ja siten palkkoja, kansantuotetta ja hyvinvointivaltion kestävyyttä.

Britannian valtion tutkimuskeskuksen mukaan Euroopan maissa työpaikka koetaan sitä turvattomammaksi mitä enemmän työpaikkoja suojellaan laeilla. Tällaisten irtisanomista vaikeuttavien lakien katsotaan myös vähentävän rekrytointeja: ne rakentavat muurin työllisyyden ja työttömyyden väliin. Tämän vahvistavat sekä teoreettiset mallit että suurin osa empiirisistä tutkimuksista.

Työpaikkojen suojeleminen ja työntekijöiden turvattomuus olivat jo vuosituhannen vaihteessa Etelä-Euroopan maissa voimakkaampia kuin Pohjoisessa, ja sama jatkuu yhä.

Irtisanomissuoja sortaa nuoria, naisia, rotuvähemmistöjä ja huono-osaisia

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan korkea työsuhdeturva voimistaa työntekijöiden jakoa sisäpiirityöläisiin ja ulkopiirityöläisiin ja nostaa työntekijöiden kynnystä työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Monien tutkimusten mukaan työsuhdeturva näyttäisi heikentävän muiden kuin parhaassa työmarkkinaiässä olevien miesten työllisyyttä. Korkea työsuhdeturva lisää pitkäaikaistyöttömyyttä, naisten ja nuorten työttömyyttä ja määräaikaisten työsuhteiden määrää.

Irtisanomissuoja myös laskee palkkatasoa ja lisää muita joustoja, koska muuten harvempi suostuisi työllistämään ketään. Mitä pienempi riski työllistäminen on, sitä korkeammalla palkalla sitä kannattaa tehdä.

Irtisanomisproseduurin kustannukset, oikeuskulut ja irtisanomisajat tuottavat suoranaista hyvinvointitappiota.

Suomen taloustieteilijät: irtisanomissuoja estää tuottavuuden kasvua

Kaikki taloustieteen professorit ja muita taloustieteilijöitä Palkansaajien tutkimuslaitosta myöten kattava Ekonomistikone sanoo, että useimpien taloustieteilijöiden mielestä irtisanomisen helpottaminen parantaisi tuottavuutta.

Tällöin työpaikoissa voitaisiin pitää sinne parhaiten sopivat, ja muut pääsisivät helpommin muualle töihin. Työvoima myös paremmin liikkuisi tuottavimpiin yrityksiin ja mitoittuisi oikein. Roope Uusitalo ja Tuomas Pekkarinen korostivat myös empiirisen todistusaineiston tukevan näkemystä tuottavuuden kasvusta.

Eräs toisinajattelija oli Helsingin yliopiston professori Klaus Kultti, joka huomautti, että muodollisesti tuottavuus laskisi, koska irtisanomissuojan keventämisen ansiosta vähemmänkin tuottavat ihmiset pääsisivät töihin. Tämä olisi silti hyvä asia ja tuotanto kasvaisi sitäkin enemmän.

Myös tuottavuudelle ratkaiseva luova tuho helpottuisi.

Työllisyyden paraneminen

Tieteilijöiden mukaan helpompi irtisanominen myös kasvattaisi työllisyyttä, äänin 49 % – 13 %. Tunnetusti vielä paljon vahvempi konsensus on siitä, että se laskisi pitkäaikaistyöttömyyttä ja huono-osaisten ryhmien työttömyyttä, terveysongelmaistenkin, kun työllistyminen helpottuisi, etenkin riskitapauksille. Tätä korosti eräs tyhjää äänestänytkin, joka Pekkarisen tavoin korosti myös empirian tukevan käsitystä työllisyyden paranemisesta. Juha Tervalan mukaan olisi tärkeää tehdä helpotus nousukaudella – siis nyt – kun paine irtisanomisiin on pienin.

Osa tutkijoista muistutti, että kevennys pitäisi mieluiten saada kaikille yrityksille eikä vain pienille, kuten hallitus nyt kaavailee. Yleishaitallinen ay-liike aikoo siitäkin hyvästä pysäyttää viennin ja taas estää ihmisiä tekemästä töitä, muun muassa laittomin lakoin, joista muissa Pohjoismaissa tulee tuntuva rangaistus toisin kuin Suomessa. 71 % suomalaisista ei hyväksy laittomia lakkoja nytkään. Vuosittain on noin 100 laitonta lakkoa, Ruotsissa noin 1.

Tanska poisti irtisanomissuojan, työllisyys nousi

Lisätietoja ja lähdeviitteitä: Irtisanomissuoja (liberalismiwiki)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s