Vapaakaupan painavin tieteellinen puolustus

Koska taloustieteilijöiden ylivoimaisen enemmistön keskuudessa vallitsee konsensus siitä, että tiede on osoittanut vapaakaupan johtavan korkeampaan elintasoon ja vähäisempään köyhyyteen, vapaakaupan vastustajat joutuvat etsimään täikammalla sopivia tieteilijöitä siteerattaviksi.

Tekstiilit viimeinkin vapaakaupan piiriin?

Maailman tekstiilituonti vapautui vuoden alusta. Se johtaa tuonnin lisääntymiseen ja hintojen laskuun – kenties eniten vieviä maita lukuunottamatta. Eräiden laskelmien mukaan vientimaat voisivat jopa hävitä lyhyellä aikavälillä, siis suurin hyötyjäryhmä olisivat vaatteiden kuluttajat. Kun sitten meiltä jää enemmän rahaa yli muuhun kysyntään, myös täällä syntyy työpaikkoja uusille aloille. EU:ssa onkin sopeutuminen kilpailuun jo pääsääntöisesti tapahtunut.

Vapaamatkustajaongelma

Useimmiten julkisen sektorin tehtäviin sisällytetään majakoiden, puistojen tai patojen rakentaminen ja ylläpito, koska markkinoiden ei odoteta kykenevän tarjoamaan tällaisia julkishyödykkeitä – puhutaanpa jopa niinkutsutuista markkinahäiriöistä. Kukahan vain voi tietysti nauttia senaatintorille pystytetystä hulppeasta joulukuusesta, muttei sen kustannuksia voida kuitenkaan ohikulkijoiltakaan periä.

Kepa – kehitysyhteistyön tietopankki

Vapaasana.net on aiemmin esitellyt mm. johannorberg.net –sivuston. Maailmanparantajan tietopankkeihin kuuluu myös Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kepa.fi. Kepa on pitkälti punertavissa käsissä oleva yhdistys, joka saa avokätisesti veronmaksajien rahoja, pelkästään ulkoministeriöltä nelisen miljoonaa euroa vuodessa, joten sen resurssit riittävätkin mm. laajaan tietopankkiin ja lukuisiin työpaikkoihin ”sopiville tyypeille”. Perustajia olivat mm. Suomi-Kuuba-seura ja Metalliliitto, mutta periaatteessa jäseninä on monenlaisten suuntausten edustajia.

Miksi yritykset ovat niin suuria?

Monien näkemysten mukaan yrityksillä on tapana kasvaa kohtuuttoman suuriksi nykyoloissa. Kehityksessä nähdään niin paljon pahaa, että yritysten toimintaa säätelemään on kehitetty iso määrä virastoja ja lainsäädäntöä. Jos tavoitteena on maksimoida kuluttajien valta ja saada yritykset tanssimaan asiakkaiden pillin mukaan, mikä on fiksuinta mahdollista politiikkaa?

Grameen – köyhien pankki

Vuonna 1974 nuori bangladeshilainen taloustieteilijä Muhammad Yunus käveli työhönsä köyhän Jopran kylän läpi. Hän päätti viedä ryhmän oppilaita ”kenttätutkimukseen” kylään. He haastattelivat köyhää naista, joka osti lainarahalla bambua tuolintekoon. Hän olisi tienannut hyvin, elleivät koronkiskurit olisi perineet jopa 10 %:n viikkokorkoa.