Kepa – kehitysyhteistyön tietopankki

Vapaasana.net on aiemmin esitellyt mm. johannorberg.net –sivuston. Maailmanparantajan tietopankkeihin kuuluu myös Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kepa.fi. Kepa on pitkälti punertavissa käsissä oleva yhdistys, joka saa avokätisesti veronmaksajien rahoja, pelkästään ulkoministeriöltä nelisen miljoonaa euroa vuodessa, joten sen resurssit riittävätkin mm. laajaan tietopankkiin ja lukuisiin työpaikkoihin ”sopiville tyypeille”. Perustajia olivat mm. Suomi-Kuuba-seura ja Metalliliitto, mutta periaatteessa jäseninä on monenlaisten suuntausten edustajia.

Seuraavassa esittelemme otteita eräistä tietopankin artikkeleista (otsikot osin toimituksen):

Lisääkö talouden maailmanlaajuistuminen köyhyyttä?
Kutsukeskustelu DEFENS ry. vs. ATTAC ry.

Ruotsi on vastikään päättänyt ”vapauttaa” kehitysapunsa
01.12.2004
Eli? Eli kehitysavun saajamaita ei enää velvoiteta käyttämään rahoja vastaostoihin Ruotsista. Ajatus ei ole uusi, eurooppalainen kehitysapughetto on keskustellut siitä jo parisenkymmentä vuotta. Avun ”sitomisesta” on näissä piireissä tullut vaivihkaa kirosana. Kun pohjoisen pallonpuoliskon antajat suunnittelevat projektit kuihtuvan savupiipputeollisuutensa tarpeisiin eivätkä saajamaiden tarpeisiin, on tuloksena ruostuvia traktoreita.

– – Ruotsin hallituksen perustelut vapauttamiselle ovat kuitenkin vahvat: tutkimusten mukaan avusta häviää 20-25 prosenttia, kun saajat joutuvat ostamaan liian kalliita tavaroita ja palveluja antajilta. Eikä sidottu apu ole edes tehokasta työllisyyspolitiikkaa.

[Vielä paljon tehottomampaa on se, että antaja määrää paitsi tuottajamaan myös apuna annettavat tuotteet. Suomi on kehitysavun vapauttamisen suhteen ehkä EU:n takapajuisin maa.]

Cancun: Ruotsi hajottaa EU:n rivejä?
13.09.2003
Ruotsi ilmoittautui G21-ryhmän kannattajaksi – –
Ruotsin kannattamista yksityiskohdista Blockert mainitsee vientitukien poistamisen, markkinoiden avaamisen köyhien maiden tuotteille ja maataloustukien vähentämisen teollisuusmaissa.

USA on kehitysystävällisempi kuin Suomi
– – teollisuusmaat järjestykseen valtioiden kehityssitoutuneisuuden mukaan. Vuosittain määriteltävä indeksi (Commitment to Development Index, CDI)
– – Kehitysystävällisimmät maat CDI:n mukaan tarkasteltuna olivat viimevuotiseen tapaan Alankomaat ja Tanska, joista Alankomaat oli aavistuksen parempi. Ruotsi kiri kolmanneksi ja Suomi sijoittui sijalle 11. Yhdysvallat jakoi seitsemännen sijan Ranskan, Saksan ja Norjan kanssa. Heikoin valtio oli jälleen Japani. Mukana vertailussa oli 21 rikkainta ja kehittyneintä maata.

Reilumpi kauppa paras ase köyhyyttä vastaan
15.03.2004
– – YK:n vuonna 2000 asettamat vuosituhattavoitteet (Millenium Development Goals) ovat teknisesti ja taloudellisesti saavutettavissa. Nyt puuttuu vain poliittinen tahto,

– – Henkeä kohti laskettu varallisuus yli kaksinkertaistui 1961-2000. Annettu kehitysapu henkeä kohti laskettuna on kuitenkin kutistunut samalla aikavälillä.

Kansainvälisellä kaupalla on mainiot mahdollisuudet edistää talouskasvua ja vähentää köyhyyttä maailmanlaajuisesti. Maailmanpankki arvioi, että jos rikkaat maat poistaisivat kaupan esteet ja maatalouden tukiaiset, maailmantalous hyötyisi 120 miljardia dollaria (dollari on noin 0,81 euroa). Jos kehitysmaiden osuus maailman vientikaupasta kasvaisi yhden prosentin, 128 miljoonaa ihmistä vapautuisi köyhyydestä. Nykyinen kauppapolitiikka kuitenkin sortaa kehitysmaita ja estää niitä pääsemästä mukaan maailmantalouteen.

[Jos kaikki maat poistaisivat kaupan esteet, kehitysmaat hyötyisivät satojen miljardien dollarien verran. Kehitysmaiden omat kaupan esteet ovat vielä korkeampia ja vielä suurempi ongelma kuin teollisuusmaiden kaupan esteet.]

Kaupan pahimmat vääristymät ovat maataloussektorilla. Kolme neljäsosaa maailman köyhistä – 900 miljoonaa ihmistä – elää maaseudulla ja on riippuvaisia maataloudesta tai siihen liittyvistä elinkeinoista. Rikkaat maat – EU pahimpien joukossa – tukevat omia maataloustuottajiaan roimasti. Tukiaisten yhteissumma nousee 300 miljardiin dollariin vuodessa, kun valtioiden yhteenlaskettu kehitysapu on 57 miljardia.

Maataloustuet johtavat maailmanlaajuiseen ylituotantoon, joka puolestaan pudottaa maailmanmarkkinahinnat, täyttää köyhien maiden markkinat ja vie niiden omilta talonpojilta elannon. Euroopan lehmät saavat tukea yli kaksi dollaria päätä kohti päivässä. Puolella maailman väestöstä on käytettävissään vähemmän rahaa. EU-maiden veronmaksajat kustantavat joka vuosi 2,5 miljardin dollarin tukiaiset maidontuotannolle, joka tuhoaa lukuisilta ihmisiltä elinkeinon maailman köyhimmissä maissa. – –

(Kirjoittaja, Eveline Herfkens, koordinoi YK:n kampanjaa vuosituhattavoitteiden toteuttamiseksi järjestön pääsihteerin alaisuudessa. Hän toimi Hollannin kehitysyhteistyöministerinä 1998-2002.)

Linkkejä:
Ruotsi vapauttaa kehitysapunsa
Cancun: Ruotsi hajottaa EU:n rivejä?
Kehitysystävällisimmät maat
Reilumpi kauppa paras ase köyhyyttä vastaan

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s