Terapian lisääminen ei vähentäisi surmia

Masentuneet ja ahdistuneet eivät tapa muita useammin. Skitsofreniaan auttaa parhaiten lääkitys. Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö ei juuri ole hoidettavissa. Alkoholismin ja koulukiusaamisen vähentäminen voisi auttaakin. Koulusurmaaja kertoo yleensä teostaan ennalta, joten ilmoittamiskynnystä pitäisi madaltaa.

Vapaasana.netin Oskari Juurikkala on Timo Soinin talouspolitiikan takana

Huippuarvosanoin London School of Economicsista valmistunut juristi-taloustieteilijä Oskari Juurikkala on Timo Soinin EU- ja talouspoliittinen neuvonantaja. Juurikkala ei suostu kertomaan, montako prosenttia Soinin Wall Street Journalartikkelista hän on kirjoittanut. Juurikkala oli tärkeässä roolissa Vapaasana.netin alkuvaiheessa. Hän on säilyttänyt melko talousliberaalit ajatuksensa vaikka onkin sittemmin tullut uskoon ja on nyt etäämpänä lehden arvoliberalismista, joskin suhtautuu siihen yhä ymmärtävästi.

Uudet komentokukkulat: kuinka tehottomiksi valtio tekee terveydenhuollon ja koulutuksen

Leninin opein 1900-luvulla sosialistit taistelivat perusteollisuuden sosialisoimisesta. Nykytalouden ratkaisevat kasvusektorit ovat terveydenhoito ja koulutus. Lisääntyvä valtiokontrolli estää näiden innovaatioiden, tehokkuuden ja laadun tarvittavan kasvun ja jähmettää taloudet kuten kävi perusteollisuuden sosialisoineissa maissa. Valtio lisää paitsi tehottomuutta myös ylikysyntää: terveydenhuollon ja koulutuksen lisärahoituksen hyöty on tutkimusten mukaan lähellä nollaa.

Finanssimarkkinoiden vapauttaminen lisää kasvua ja vakautta

Tutkimusten mukaan finanssimarkkinoiden liberalisointi vähentää talouden suhdanneheilahteluja ja lisää talouskasvua. Vapaat markkinat lieventävät tuotantosokkien vaikutuksia ja mahdollistavat tehokkaamman riskinjaon. Näin oli kaikissa oloissa, mutta vapauttamisen hyödyt olivat suurimpia kehittyneimmissä maissa. Nyt lisättävä pankkisääntely vähentää kilpailua ja pankkien määrää ja lisää suurpankkien voittoja ja valtaa.

Kannustimet ratkaisevat työllisyyden ja käyttäytymisen

Kun yksinhuoltajien työnteosta tehtiin kannattamatonta, heidän työllisyytensä romahti. Korkein työttömyyspiikki on aina työttömyyseläkeputken alussa – vaikka lailla on monesti siirretty alkukohtaa. Ruotsi teki 1. sairaspäivästä palkattoman, jolloin sairaspoissaolot romahtivat. Britannian ikkunavero mullisti arkkitehtuurin ja sai köyhät asumaan pimeässä. Hollannin julkisivuvero teki taloista kiilan muotoisia. Kannustinloukkujen poistaminen lisäisi työllisyyttä 500 000 hengellä.

Vasemmisto: Minimipalkka aiheuttaa vain työttömyyttä ja syrjäytymistä

Kuuluisat vasemmistolaiset taloustieteilijät kuten Nobel-palkinnon saaneet Paul Samuelson, James Tobin (Tobinin veron isä) ja Gunnar Myrdal (Ruotsin hyvinvointivaltion isä) vastustivat minimipalkkalakeja, koska ne vain kieltävät vähän tuottavien työllistämisen. Mustat, työttömät, köyhät, vajaakykyiset, maahanmuuttajat ja työuraansa aloittavat tai vaihtohaluiset kärsivät minimipalkoista eniten. Ilman minimipalkkoja vallitsisi täystyöllisyys ja valinnanvaraa työpaikkojen ja -ehtojen suhteen.

Valtiot pakottavat syrjimään, markkinat rankaisevat syrjinnästä

Apartheid, kuuluisa USA:n raitiovaunujen rotuerottelu ja muu pahin rotusorto on ollut valtioiden laeilla pakottamaa, ja yritykset ovat vastustaneet niitä jopa rangaistusten uhalla. Markkinat rankaisevat automaattisesti yrityksiä, jotka syrjivät työntekijöitä (minkään muun kuin tuottavuuden perusteella), mutta poliitikkojen ja viranomaisten menestys ei samoin kärsi syrjinnästä vaan voi jopa edistyä – demokratiassa valta kun on enemmistöllä, mikä on usein johtanut syrjintään. Myös positiivinen syrjintä rikkoo väistämättä yksilöiden yhdenvertaisuutta ja auttaa vähemmistön hyväosaisia yleensä vähemmistön huono-osaisten kustannuksella sekä lisää muiden katkeruutta, sortoa ja väkivaltaa vähemmistöä kohtaan.

Erilliset vaatimukset ovat tasa-arvoa?

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen haluaisi Maanpuolustuskorkeakoulun suosivan naispuolisia hakijoita:

Ammattiupseeriksi mielivien, sekä naisten että miesten, pitää Maanpuolustuskorkeakoulun pääsykokeessa pystyä juoksemaan 12 minuutissa 2 600 metriä. Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkisen mielestä tämä suosii miehiä. Mäkinen vaatiikin, että kestävyyttä mittaavassa Cooperin juoksutestissä asetetaan naisille oma raja.