Spekulaatio vähentää hintapiikkejä ja säästää oikean määrän raaka-aineita tuleville ajoille

Spekulaatio ja johdannaiskauppa vähentävät hintojen heilahtelua ja saa hinnat tarkemmin kuvaamaan nykyistä ja tulevaa niukkuutta, mikä ohjaa tuotannon ja kulutuksen kestävämmälle tasolle aikaisemmin. Vasemmistolaisen Paul Krugmanin mukaan spekulaatio voi myös aikaistaa valtioiden kestämättömästä finanssipolitiikasta johtuvien kuplien puhkeamista, niin että tuho jää pienemmäksi ja korjausliikkeet tehdään aikaisemmin.

Lapsityö – pienempi paha

Hikipajojen työllistämismahdollisuuksien rajoittaminen voi johtaa lasten nälkiintymiseen. Kun Yhdysvalloissa esiteltiin Child Labour Deterrence Act, arviolta 50 000 lasta erotettiin töistään vaatetusteollisuudesta, ja moni heistä joutui turvautumaan töihin kuten ”kivenmurskaus, katuammatit ja prostituutio”. UNICEFin tutkimus Maailman lasten tila vuonna 1997 totesi nämä vaihtoehtoiset työt ”vaarallisemmiksi ja riistävämmiksi kuin vaatetusteollisuuden.”[1]

Kulttuurituki on elitismiä

Ennen valistusaikaa hallitsijat tukivat kulttuuria rakennuttamalla oopperataloja, monumentteja, teattereita jne. Tällainen kulttuurintuotanto palveli lähes yksinomaan eliittiä. Suurella enemmistöllä ei ollut mitään asiaa nauttia korkeakulttuurista, jota kuitenkin tuotettiin heidän resursseillaan. Nykyisin kulttuurintuotannon subventointia kannattavat perustelevat kantaansa taiteen ”vapaudella”, mutta taustalla vaikuttanee samanlainen
elitismi kuin vuosisatoja sitten ja vaikutukset ovat tismalleen samat eli suuri enemmistö tukee pienen eliitin huvituksia. Korkeakulttuuri on nähtävästi niin arvokasta, että typerät ja alikoulutetut kansalaiset eivät sitä vapaaehtoisesti osaa tukea, vaan heidät täytyy pakottaa tukemaan sitä vastoin tahtoaan.

Päivi Räsänen – kirkon on vastustettava homoja kuten aikanaan orjia?

Räsäsen piti rekisteröidyn parisuhteen ja avioliiton eroa lähes merkityksettömänä vuonna 2000. Nyt hänen homojenvastainen vaalikampanjansa on maksanut kirkolle miljoonia. Professorin mukaan 1800-luvulla kirkko sanoi Raamatun säätäneen orjuuden aivan kuten Räsänen nyt sanoo Raamatun tuomitsevan homoseksuaalisuuden. Tohtori Ståhlstromin mukaan olisi selkeämpää, että ”Räsänen pidättyisi Mooseksen lain tappokäskyihin, eikä sotkisi psykoanalyysiä uskontoon”.

Nettihomoerobuumi?

Vapaa-ajattelijana olen seurannut yllätyksellä, ilolla ja kauhulla kirkostaeroamisbuumia. Yllätyksellä koska jopa vaparikavereilleni homma tuli täysin puskan takaa, ja ilolla kun pitkästä aikaa kirkko ja ainoa julkisanotusti uskonnollinen puolueemme ovat tosiasioiden pakosta selkä seinää vasten, joutuen vihdoin kertomaan mitä todella kannattavat. Vaan kyllä tässä viikon kuluessa kauhu on alkanut ottaa jatkuvasti suuremman vallan.

Liberaali Mario Vargas Llosa sai kirjallisuuden Nobelin

Mario Vargas Llosa (s. 28.3.1936, Peru) on perulainen kirjailija, intellektuelli ja ja fil.tri. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon tänään 7.10.2010 taidostaan kuvata vallan rakenteita ja yksilön vastarintaa. Vargas Llosa oli aiemmin marxisti mutta Fidel Castron hirveyksien myötä hän kääntyi 1980-luvulla markkinaliberaaliksi, koska hänestä valta korruptoi ja vain avoimuus politiikassa ja taloudessa voi murtaa etuoikeudet[2].

Greenpeace – salailua ja epätieteellistä epäekologisuutta

Greenpeace on ylikansallinen ympäristöjärjestö, joka pyrkii keräämään näkyvillä tempauksilla ”jäseniä” muttei anna näille minkäänlaista oikeutta osallistua päätöksentekoon, edes puhe- ja läsnäolo-oikeutta. Epätieteellisellä politikoinnillaan se on heikentänyt ympäristöä ja maailman köyhien tilannetta.

Julkinen sektori kasvoi yli puolella 1990-2009

Julkiset menot kasvoivat 60 % 1990 – 2009 (eli 50 % henkeä kohden), yli kolminkertaiseksi ajalla 1975 – 2009, reaalisestikin, vaikka vasemmisto päinvastoin väittää menoja leikatuiksi. Vasemmisto haikailee 1960/70-lukujen ”hyvinvointivaltiota” eli pientä julkista sektoria siksi, että vähempi sääntely johti vähempään työttömyyteen ja syrjäytymiseen, vaikkei asiaa ymmärräkään. Silloin julkiset menot olivat alle kolmannes nykyisestä.

Singapore: maailman paras ja halvin terveydenhoito

Singaporessa on maailman paras ja teollisuusmaiden halvin terveydenhoito ja matalin lapsikuolleisuus. Osmo Soininvaara vaatii Suomeen ”jotain Singaporen terveystilien kaltaista”. Singaporen malli on hyvin kapitalistinen: tehokkuus tulee vapaasta kilpailusta, asiakkaan valinnoista ja korkeista omavastuista. Terveystilein, vakuutuksin ja tuin on onnistuttu varmistamaan hyvä hoito kaikille tehokkuuden ja kannustavuuden pahasti kärsimättä.