Liberaali Mario Vargas Llosa sai kirjallisuuden Nobelin

Mario Vargas Llosa (s. 28.3.1936, Peru) on perulainen kirjailija, intellektuelli ja ja fil.tri. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon tänään 7.10.2010 taidostaan kuvata vallan rakenteita ja yksilön vastarintaa. Vargas Llosa oli aiemmin marxisti mutta Fidel Castron hirveyksien myötä hän kääntyi 1980-luvulla markkinaliberaaliksi, koska hänestä valta korruptoi ja vain avoimuus politiikassa ja taloudessa voi murtaa etuoikeudet[2].

Palkinnot

Mario Vargas Llosa on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2010 taidostaan kuvata vallan rakenteita ja yksilön vastarintaa[3][1]. Palkinnon pitkän viivästymisen syyksi on arveltu Vargas Llosan kirjojen korkeita painosmääriä[4] ja poliittisia näkemyksiä. Hän oli ollut vuosikymmeniä palkintoveikkailujen kestosuosikki.

Hänelle on myös myönnetty arvostetut Cervantes-, Jerusalem- ja Planeta-palkinnot ja vuonna 1996 Saksan kirjakauppiaiden rauhanpalkinnon.[5]

Teokset

Vargas Llosan teoksia on käännetty ainakin 45 kielelle[5]. Hän on kirjoittanut yli 30 romaania, näytelmää ja esseetä[6].

Vargas Llosa on ollut vuosikymmeniä maailmankirjallisuuden huipulla[6][1]. Kaikki hänen kirjansa ovat yhteiskunnallisia[6]. Hänen parhaaksi teoksekseen on sanottu romaania Vuohen juhla (2000), jossa hän kuvaa Dominikaanista tasavaltaa tyrannisoinutta Rafael Trujilloa[7][8].

Elämä

Maailmanmaineeseen Vargas Llosa nousi vuoden 1962 esikoisromaanillaan Kaupungin koirat[1]. Viranomaiset polttivat sitä pääkaupungin toreilla heti sen ilmestyttyä[4].

Vargas Llosa väitteli filosofian tohtoriksi Madridissa vuonna 1971 kirjailija Gabriel García Márquesin tuotannosta[1]. Kirjailijoiden sananvapausjärjestö Pen-klubin puheenjohtaja Vargas Llosa oli 1976-1979[1].

Vasemmistolaisesta markkinaliberaaliksi

Vargas Llosa oli aiemmin marxisti, mutta nähtyään Castron sulkevan kuubalaisia keskitysleireille ja homoseksuaaleja vankilaan hän kääntyi liberaaliksi[2].
”Radikalismista en ole luopunut, vaikka olenkin heittänyt sosialismin romukoppaan.”[4] Jo kirjassaan Maytan Tarina (1984) hän kuvasi, miten vasemmistolaiset ja humanistit saattavat korruptoida moraalinsa asteittain pienillä siviilipelkuruusta johtuvilla myönnytyksillä[6].

Kansalaisaktivisti sosialisointia vastaan

Kun Perussa aiottiin kansallistaa pankit, hän uskoi sen johtavan korruption ja valtion vallan kasvun kautta katastrofiin ja hän ryhtyi aktiiviseksi kansalaisliikkeessä, joka sitten onnistui estämään kansallistamisen[4].

Presidentinvaalien suosikki

Kansalaisaktivismistaan Vargas Llosa päätyi vuonna 1990 presidentinvaalien ennakkosuosikiksi mutta hävisi toisella kierroksella Alberto Fujimorille[4], joka joutui oikeistodiktatuurinsa jälkeen oikeuteen tyranniastaan.

Kampanjassaan Vargas Llosa ajoi markkinaliberaalia agendaa vaatien vapaakauppaa ja kyläläisille omistusoikeutta maahansa ja vapautta luoda ja käydä kauppaa ilman korruptiota ja kieltoja[2].

Tinkimättömän rehellinen

Vargas Llosan periaatteellisuudesta kertoo se, kun vaalikampanjan aikana hänen kannattajansa tulivat huutamaan hänen pihallaan haluavansa ”todellisen perulaisen” presidentiksi (Fujimori on japanilaistaustainen), hän otti megafonin, meni ulos ja käski kannattajiaan häpeämään rotujen politisoimista[2]. Lisäksi piispa kävi pyytämässä häntä, ettei hän olisi niin rehellinen kampanjassaan ehdottamiensa uudistusten haittapuolten ja ateisminsa suhteen. [2] Vargas Llosa on vaatinut opetuksen tekemistä maksulliseksi niille, joilla on varaa maksaa siitä, ja pitänyt kiinni tästä, vaikka vaatimus on hyvin epäsuosittu[2].

Tuosta ajasta lähtien hänen henkensä on ollut uhattuna Perussa ja hän on asunut lähinnä Euroopassa[7]. Kääntäjä Sulamit Hirvasin mukaan tämä johtuu siitä, että markkinatalous on epäsuosittua vasemmistolaisessa Latinalaisessa Amerikassa[7]. Fujimorin valtakauden jälkeen hän on osittain palannut Madridista Peruun.

Näkemyksiä

Karl Popper

Vargas Llosa pitää Karl Popperia eräänä modernin ajan suurimmista ajattelijoista. [2] Kumpikin on kääntynyt vasemmalta liberaaliksi.

Fundamentalismia ja utopioita vastaan

Mario Vargas Llosa vastustaa poliittista ja uskonnollista fundamentalismia ja utopioita ja kannattaa moniarvoisuutta ja moninaisuutta. Hänen mukaansa muut intellektuellit usein pettyvät siihen, että demokratia on epätäydellistä, keskinkertaista, ja alkavat vaarallisesti tavoitella täydellisiä utopioita. Hänen mukaansa utopioita ja täydellisyyttä on hyvä tavoitella mm. taiteessa muttei kollektiivisella tasolla vaatien, että kaikkien pitäisi elää saman mallin mukaan. Hänen mukaansa tämä pyrkimys on tuottanut hirvittävää sortoa ja väkivaltaa. [2]

Valta korruptoi

Vargas Llosan kirjojen toistuva teema on, miten valta korruptoi ja tahraa ihanteet. Hän pitää yksilönvapautta ja taloudellista vapautta parempana keinona kuin keskitettyä vallankäyttöä. [2]

Latinalaisen Amerikan liberalisoituminen

Vargas Llosan mukaan sekä oikeisto että vasemmisto ovat nyttemmin hyväksyneet entistä enemmän liberalismia, markkinatalous ja demokratia ovat laajalti tuettuja, vaikka varsinaiset liberaalipuolueet ovatkin yhä pieniä Latinalaisessa Amerikassa. Vasemmistolaisina esimerkkeinä jossain määrin liberaaleista presidenteistä hän pitää Chilen Ricardo Lagosta ja Brasilian Lulaa. Kolumbia Alvaro Uribe puolestaan on Vargas Llosan mukaan esimerkki konservatiivileirin liberaalistumisesta. [2]

Carlos Menem
Vargas Llosa syyttää Argentiinan presidentti Carlos Menemiä ja Perun presidentti Alberto Fujimoria siitä, että nämä eivät (1990-luvulla) vapauttaneet maittensa monopoleja kilpailulle samalla kuin yksityistivät ne, vaan säilyttivät monopolietuoikeudet, ja että tämä korruptoitunut siirto pantiin liberalismin nimiin vaikka ne olivat merkantilismia[2].

Viiteluettelo ja lisätietoja:

http://liberalismi.net/wiki/Mario_Vargas_Llosa

[muokattu 9.10.2010]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s