Ulkoministerinä Väyrynen neuvotteli KGB-kenraalin kanssa Neuvostoliiton avusta presidentinvaaleihin. Väitöskirja 1988: Neuvostoliitto ja itäblokki säilyvät pysyvästi. 2010: ”Suomettumista ei ollut olemassakaan.” 2014: ”Krimistä Venäjän protektoraatti”. Korruptio, ahdistelusyytökset, väyrystely.
Suomen PEN -sananvapausjärjestön ex-puheenjohtaja, Venäjä-asiantuntija Jukka Mallinen sanoo puheenjohtajien Heikki Talvitie ja Paula Lehtomäki palauttaneen SV-seuran taas kovaääniseksi ”Kremlin käsikassaraksi” veronmaksajien kustannuksella. Talvitie puolusteli Krimin valtausta. Mallisen mukaan SVS myös vaati (Krimin miehityksen vuoksi asetettujen) Venäjä-pakotteiden poistamista eli Venäjän aggressioiden auttamista. SVS ylläpitää Lenin-museota. Ennen Suomi–Neuvostoliitto-Seura ja kouluhallitus sensuroivat Suomen oppikirjat: talvisota vain puhkesi, Neuvostoliiton maatalous kollektivisoitiin vapaaehtoisesti, Baltian maat liittyivät Neuvostoliittoon, …
Post Globalization Initiative on ”Maailman sosiaalifoorumissa ideoitu” moskovalainen antikapitalistinen järjestö, joka tukee Putinin sotapolitiikkaa ja jonka virallisia puhujia ovat Johan Bäckman, Noam Chomsky, Naomi Klein ja Vandana Shiva. Thomas Wallgren (sd) on sen johtohahmoja.
Sotilaiden ja Saksan sotilastiedustelun salaliitto oli syksyllä 1938 valmis kaatamaan Hitlerin mutta odotti teolleen veruketta länsimaiden julistamasta sodasta. Münchenin sopimuksella (”rauha meidän elinajaksemme”) Länsi lahjoitti Hitlerille Tshekkoslovakian paloittain ja esti vallankaappauksen. Myös Putin rellestänee kunnes vallankaappaukselle annetaan veruke. Churchill sanoi heti Chamberlainille: ”Sinun annettiin valita sota tai kunniattomuus. Valitsit kunniattomuuden ja saat sodan.” Olemmeko sen parempia?
Suomen Sotilas -lehti: Venäjän hyökkäyksen pääkohde olisi Kiova. Valko-Venäjältä on jo haettu lupa sen alueen käyttöön hyökkäyksen ilmatukena. Ukrainan täysvalloitusvalmistelut saattavat kuitenkin olla vain Lännen hiirimäisyydestä riippuva Putinin optio? Tai ehkä pääkohteena onkin Moldova?
Reuters: Venäjän valtion televisio kertoi vuonna 2013 uudesta salaisten operaatioiden erikoisjoukosta, jonka tehtävän on käyttää vihollisuniformua ja toimia vihamielisillä alueilla ”epävakauttamassa tilannetta, myös kolmansien osapuolten avulla.”
Putin pelkää, että Ukrainan lähentyessä EU:ta maa liberalisoituisi. Sen kymmenet miljoonat venäjänkieliset osallistuvat täysipainoisesti ”Venäjän Facebookiin” (Vkontakte) ja muuhun venäjänkieliseen infotilaan. Tämä murtaisi Venäjän propagandamonopolia ja voisi tuoda Euromaidan-vallankumouksen Venäjällekin.
Valtion perustavanlaatuinen tehtävä on kansalaisten suojeleminen sekä ulkoisilta että sisäisiltä uhilta. Kaikki muut tehtävät, kuten koulutuksen järjestäminen, ovat toissijaisia aivan kuten yksilölle olisi järjetöntä pohtia uusimman pelikonsolin ostamista kun jääkaappi ammottaa tyhjyyttään. Ukrainan kriisin perusteella Suomen poliittiset päättäjät ovat selkeästi enemmän huolissaan talouden tilapäisistä vaihteluista ja venäläisturistien kosiskelusta kuin Venäjän ekspansion patoamisesta. Tämä on järjettömyyden ja lyhytnäköisyyden huippu, sillä Suomen valtion tärkein ulkopoliittinen tehtävä on sadan vuoden ajan ollut suojella Suomea Venäjältä.
The Moscow Times kumoaa Putinin väitteet: Krimin 15 000 ”itsepuolustussotilasta” käyttävät Venäjän armeijan varusteita ja sen panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja, joissa on Venäjän rekisterilaatat. Venäläisiä ei vainota, kielilakiesityksen Ukrainan sijaispresidentti kaatoi vetollaan, eikä Latviankaan kielilaki ollut Putinille syy hyökätä Latviaan. Krimin tataarit varmasti eivät tue äärioikeistoryhmiä (Oikea sektori, Svoboda ym.), eikä ole mitään todisteita, että Krimin ukrainalaisetkaan tukisivat. Jopa Ukrainan juutalaisjohtajat moittivat avoimessa kirjeessään Putinin liioittelevan fasismin uhkaa Ukrainassa. Päinvastoin Venäjän sotilaallinen aggressio ajaa venäläisiä ukrainalaisia ja tataareja vastaan. Sunnuntaina 9.3. venäläismieliset hyökkäsivät ruoskien kanssa ukrainalaismielenosoittajien kimppuun Sevastopolissa.
NATOn nihkeys reagoida herättää epäilyjä, että se ei puolustaisi jäsenmaitaankaan. Toisaalta perustamisesta (1949) asti sen suoja on ollut riittävä. Kolmesti jäsenmaa (aina Turkki) on kokenut itsensä uhatuksi (4. artikla) ja kahdesti sinne on tuotu Patriot-ohjustorjunta (Irakin 2003 ja Syyrian 2012 vuoksi). Jos jäsenmaa joutuisi hyökkäyksen kohteeksi (5. artikla), reaktio olisi varmasti paljon väkevämpi, koska NATOn uskottavuuden menetys maksaisi jäsenmaille loputtomasti miljardeja lisävarustelutarpeina.
