Perustuslakituomioistuin pääkirjoituksissa

Arpajaislain säätämisestä syntynyt perustuslaillinen soppa on viimeaikoina herättänyt huomiota. Presidentti kysyi korkeimmalta oikeudelta kantaa vahvistettavaan lakiin, vaikka eduskunnan perustuslakivaliokunnan pitäisi pitää huolta säädettävien lakien perustuslainmukaisuudesta. KKO otti yksimielisen kannan siihen, että laki ei ole sopusoinnussa Ahvenanmaan itsehallintolain kanssa, joka on perustuslaintasoinen säädös.

Sen jälkeen heräsikin jälleen keskustelu tarvittaisiinko Suomessa sittenkin riippumatonta perustuslakituomioistuinta, kun eduskunnan keskuudesta nimitetty elin ei tunnu pystyvän valvomaan laitoksen toimintaa. Suurimmat lehdetkin ovat ottaneet erilaisia kantoja kysymykseen.

Ilta-Sanomat vastustaa

Ilta-Sanomat käsitteli asiaa 20.10. ilmestyneen pääkirjoituksen viimeisessä kappaleessa: Koska ”valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta,” niin mainitun pykälän henkeen ei sovi eduskunnan ulkopuolinen ”päällystakki tai valvontaosasto”. Kysymyksen muotoon on vielä laitettu epäilys, että kansasta riippumattoman tahon valvoma eduskunta ei enää edustaisikaan perustuslain mukaisesti kansaa. Päältäpäin katsoen juuri sen luulisi takaavan, että nimenomaan silloin se tapahtuisi perustuslain mukaisesti.

Edellisessä kappaleessa Ilta-Sanomat vielä kysyy perustuslakituomioistuinta ajavilta ”kamarifilosofeilta” olisiko järkeä palkata kalliilla uuteen oikeudelliseen instituution tuomareita hoitamaan vain paria juttua vuodessa. Kamarifilosofin perusteet tuntuvat kuitenkin vahvemmilta kuin kamaripopulistin. Voiko tällainen olla vain muutaman tuomarin palkasta kiinni? Todennäköisesti lainsäädännössä olisi enemmänkin perattavaa kuin muutama tapaus silloin tällöin. Mitenkähän on jo voimassa olevan lainsäädännön perustuslaillisuuden kanssa?

Hesari ei ota kantaa

Helsingin Sanomat välttelee selkeän kannan ottamista puoleen tai toiseen. Hesari kyllä 13.10. ilmestyneessä pääkirjoituksessaan analysoi sekä KKO:n että perustuslakivaliokunnan toimintaa ja motiiveja – valiokunta valvoo säädettävien lakien perustuslainmukaisuutta ja KKO taas hoitaa jälkivalvontaa. Mutta Hesarin kanta on, että nimenomaan koska meillä ei ole perustuslakituomioistuinta, niin perustuslakivaliokunnan asemaa tulee puolustaa. Valiokunnan on vain pidettävä huolta työnsä laadusta: sen asema ei saa horjua työn huonon laadun vuoksi.

Ongelma on vain siinä, että juuri niin on tapahtunut. Hutiloiden tehty työ sysäsi liikkeelle prosessin, jonka myötä valiokunnan arvovalta tärkeimmässä tehtävässään on asetettu kyseenalaiseksi. Helsingin Sanomia ei siis ainakaan muutosvoimaksi voi syyttää.

Iltalehti sentään samaa arpajaislakia pääkirjoituksessa käsitellessään laimeasti kysyi olisiko nyt aika pohtia ko. tuomioistuinta. Erilaisia tapoja lähestyä asiaa on siis mediassakin. On sääli, että yksikään suurempi valtakunnallinen lehti ei tunnu haluavan yksiselitteisen selkeästi ottaa kantaa perustuslakituomioistuimen puolesta. Asia olisi vähintäänkin selvittämisen arvoinen. Poliittista halua vallitsevan järjestelmän muuttamiseen tuskin on vielä aikoihin – ellei sitten arpajaislain tapaisia selkeitä sotkuja ala useamminkin syntyä.

Kirjoittajasta:
Pasi Asikainen on tutkija Helsingistä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s