Nordean lakossa kyse oli AY-liikkeen sisäisestä välienselvittelystä – pankkialan ammattiliitto taisteli vakuutusalan ammattiliittoa vastaan pankin laajentuessa vakuutusalallekin. Kärsijöiksi joutuivat etenkin vanhukset, vammaiset ja muut ryhmät, joille internet- ja automaattipalvelut eivät riitä.

Tavallinen vähittäispankkitoiminta on tappiollista kaikkialla, siksi Suomessakin ollaan korottamassa palvelumaksuja ja sulkemassa pankkikonttoreita, automaattikäyttöönkin tarvittaisiin maksut.

Nordean laiton lakko nostaa työvoimakuluja ja vähentää työvoiman tuottavuutta (työrauhan epäluotettavuus). Niinpä se nopeuttaa tätä kehitystä ja vähentää alan työllisyyttä. Lasku maksatetaan etenkin työttömillä, nuorilla ja veronmaksajilla. AY-liike sahaa omaa oksaansa tällaisilla teoilla.

Tulisiko rangaistuksen olla sellainen, että se ehkäisisi rikoksia? Nytkin liitto ilmoitti, että se ei piittaa tuomioistuimesta – sakkohan oli vain nimellinen – ja näin ovat muutkin liitot toimineet vastaavissa tilanteissa. Tulisiko ammattiliitto tuomita maksamaan rikoksella saatu hyöty (palkankorotusten suuruinen summa) vahingonkorvauksena Nordealle?