Presidentti-instituutiosta ei tule luopua

Emeritusprofessorit Jaakko Nousiainen ja Antero Jyränki ovat esittäneet, että presidentti-instituutiosta luovuttaisiin. Tälle on perusteita, mutta parempikin ratkaisu on olemassa.

Tällä hetkellä ministereiden työtaakka on kohtuuton – työnsä hyvin tekevä ministeri joutuu vain hoitamaan juoksevia asioita eikä ehdi pohtia suurempia linjoja. Tämä on näkynyt 90-luvun politiikassa: valtion asiat on hoidettu mutta rakenteelliset uudistukset ovat jääneet tekemättä, menot priorisoimatta ja työttömyys hoitamatta. Niinpä moni asia on rempallaan vähemmän tärkeiden saadessa rahaa ja suuri osa kansasta on syrjäytynyt.

Mikäli presidentin edustustehtävät siirrettäisiin hallitukselle, tilanne pahenisi entisestään, ennemminkin siirto tulisi tehdä toiseen suuntaan.

Sen sijaan suuren poliittisen vallan keskittäminen yhdelle henkilölle on sekä vaarallista että edustavuudeltaan heikkoa – enemmistövallan huipentuma.

Vainko edustuspresidentti?

Monen muun maan tapaan Suomessakin voitaisiin presidentinvirasta tehdä puhtaasti edustuksellinen. Ratkaisu olisi hyvä muttei välttämättä paras.

Suomen pankin johtajapeli osoitti, miten puolueet yrittävät taktikoida asemiaan nimittämällä poliitikkoja kiistatta pätevämpien, jopa professoritason asiantuntijoiden sijaan. Tällaisen epäpätevyyden aiheuttamat valtiontaloudelliset tappiot maksaa kansa korkeina veroina ja menoleikkauksina.

Nimittämällä toisiaan poliitikot vapauttavat itselleen ylenemisteitä, oli sitten kyse valiokuntapuheenjohtajuuksista, eduskuntaryhmän senioriteetista tai pankkivaltuuston puheenjohtajuudesta, joka olisi Ilkka Kanervan nimityksen jälkeen ollut avoimena.

Presidentillä ei ole kannustimia osallistua tällaiseen peliin, joten hän voi olla parempi taho nimittämään puolueettomasti parhaita henkilöitä ajamaan suomalaisten asiaa. Jopa nykyisessä, edellisiä vähemmän pelailevassa hallituksessa nimitykset on tehty ensisijaisesti jäsenkirjojen perusteella.

Ehkäpä muutama presidentin nykyisistä tehtävistä kannattaisi sittenkin säilyttää, kunnes syrjintä puoluejäsenkirjan perusteella kielletään lailla?

Kirjoittajasta:
Heli Parkkinen on vantaalainen kansalaisaktivisti.

Jätä kommentti