Mozart 250 vuotta – vapauden säveltäjä

Wolfgang Amadeus Mozart (1756-91) syntyi 27.1.1756, tasan 250 vuotta sitten. Tämä valistusajan lapsi elävöitti teoksissaan valistusaatteita, vapauden, järjen ja edistyksen voittoa aristokraattisesta luokkayhteiskunnasta, vaistoista, taikauskosta ja ennakkoluuloista.

Taikahuilussa (1791) temppelit oli pyhitetty Viisaudelle, Järjelle ja Luonnolle, ei taikauskolle ja jumalolennoille, ja ooppera kuvaa valon, järjen, suvaitsevuuden ja rakkauden voittoa vaistoista, vihasta ja kostosta.

Oopperassa Figaron häät (1786) yksilön saavutukset ohittivat perityt etuoikeudet. Ihmistä on arvostettava ennemmän sen perusteella, mitä hän työllään ja taidoillaan saa aikaan, kuin sen, kenen lapseksi hän on sattunut syntymään, kuten Figaro osoittaa kysymyksellään aatelismies Almavivalle. Tämä heijastanee myös lahjakkaan Mozartin kypsymistä pokkurointiin yleisönä oleville aatelisille. Mozart tosin tunnetaan käytökseltään melkein anarkistisena.

Tarkemmin Mozartin suhdetta valistusaikaan kuvaa Isaac Kramnickin toimittama The Portable Enlightenment Reader.

Muita vapauden säveltäjiä

Myös Ludvig van Beethoven (1770-1827) oli valistusajan ystävä ja mm. omisti kolmannen sinfoniansa Eroican (sankarisinfonia, 1804) Vallankumouksen kenraalille, kunnes Napoleon julistautui keisariksi, ja itsevaltiuden tuomitseva Beethoven repi sinfonian omistuskansilehden.

Jean Sibelius (1865-1957) oli innokas nuorsuomalainen ja mm. Finlandian (1899, alunperin Suomi Herää, sävelletty nuorsuomalais-perustuslaillisten sortovastarintaa tukevaan juhlaan Eino Leinon taustatekstillä) säveltäjä. Nykyiset sanat tosin kirjoitti konservatiivi V.A. Koskenniemi vasta sortoajan jäätyä kauas taakse. Sibeliuksen kanssa samaan nuorsuomalaisten taiteilijoiden ryhmään kuuluivat mm. Eino Leino, Robert Kajanus, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Eero ja Arvid Järnefelt sekä Juhani Aho.

VS: Heavy Metal – klassisen musiikin individualistinen haara
VS: Ei-vasemmistolaista taidetta sensuroidaan

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s