Yksityinen tai osittain yksityinen koulutusjärjestelmä on tehokkaampi, laadukkaampi ja köyhillekin parempi kuin puhtaan sosialistinen. Kautta historian yksityiset yliopistot ja muut laitokset ovat myös toimineet maailmassa moniarvoisuuden henkireikinä. Ne myös toivat nykyajan ensimmäiset naisprofessorit – eikä sattumalta liberaaleista piireistä.

USA tarjoaa köyhillekin paremman koulutuksen kuin sosiaalidemokratiat

Tuoreista ylioppilaista vain joka viides (20 %) saa opiskelupaikan seuraavana syksynä. Yhdysvalloissa luku on 65 %, jopa kotitalouksien köyhimmästä viidenneksestä tulevilla ylioppilailla 44 %. Opiskelun tasa-arvo toteutuu USA:n köyhillä paremmin kuin Suomen keskituloisilla.

Lisäksi Yhdysvalloissa koulutus on markkinavetoisempaa ja siten sisällöltään hyödyllisempää. Suomi on täynnä akateemisia, jotka eivät saa koulutustaan vastaavaa työtä, vaan joutuvat olemaan työttömiä tai toimimaan tehtävissä, joihin heillä ei ole minkäänlaista koulutusta, usein huonoilla työehdoilla.

”Suomessa on syntynyt kasvava ammattitaitoisten työntekijöiden ryhmä, joiden panosta ei tarvita”, sanoo työelämää tutkinut poliittisen historian emeritusprofessori Jorma Kalela [YLE].

Määrällisesti yhdysvaltalainen nuori saa kolmannen asteen koulutusta keskimäärin 3,5 vuotta. Sosiaalidemokratian näivettämissä teollisuusmaissa luku on alhaisempi (esim. Ranska 2,6 v., Saksa 2,1 v., Italia 2,4 v.) ainoana poikkeuksena Suomi, jonka hieman korkeampi luku (4,2 v.) selittynee pikemminkin ilmaisuuden luomalla opiskelun tehottomuudella ja hitaudella kuin opintojen määrällä. Akateemisen koulutuksen valmistuneelle opiskelijalle täällä tuottama palkka on murto-osa siitä mitä USA:n akateeminen koulutus keskimäärin tuottaa.

Maailman parhaat yliopistot ovat järjestään yksityisiä, ja niihin pääsevät myös varattomat opiskelijat. He tarvitsevat tukea, eivät kaikki. Yksityinen sektori mahdollistaa kilpailun, luovuuden ja innovaatiot, ja kilpailu myös erottaa jyvät akanoista, levittää hyvät käytännöt laajalti ja pudottaa huonoja käytäntöjä harjoittavat toimijat tehden näin tilaa paremmille.

Tilastoista kertovat tarkemmin fi-lib (Lasse Pitkäniemi), ja Mikko Sandt.

Yksityiset yliopistot ovat moniarvoisuuden henkireikä

Lokakuussa 2004 pidettyihin Valko-Venäjän parlamenttivaaleihin sosialistinen diktaattoripresidentti Aljaksandr Lukasheka valmistautui mm. sulkemalla Minskin yksityisen yliopiston ja erään yksityisen päivälehden. [HS 7.8.2004]

Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, miten vapaat markkinat tuottavat moniarvoisuutta, jota totalitaristit vihaavat, myös koulutusmarkkinoilla.

Ellei täysin yksityistä korkeakouluopetusta haluta, voidaan nuorille jakaa palvelusetelit, jolloin saadaan iso osa yksityisen tehokkuuden hyödyistä ja silti nykyistä paremmat opintomahdollisuudet köyhimmillekin.

Yksityinen yliopisto mahdollisti naisprofessorit

Maailman ensimmäinen modernin Euroopan naisprofessori (ja ensimmäinen tiedelehden editori, vieläpä alansa johtavan lehden) oli venäläinen (”Sonja”) Sofia Kovalevskaja (1853-1891). Hänen häikäisevät tutkimuksensa mm. matematiikan keskeisimmistä ongelmista sekä Saturnuksen renkaista ja jäykän kappaleen pyörimisliikkeistä saivat poikkeuksellisia palkintoja, mutta hänen sukupuolensa esti häneltä professuurin.

Sitten Uppsalan valtionyliopiston varjossa olleeseen Tukholmaan perustettiin pieni yksityinen yliopisto. Sen matematiikan laitoksen johtaja ja myöhempi rehtori (”Gösta”) Gustaf Mittag-Leffler (1846-1927) huomasi, etteivät valtiolliset säännöt sido yksityistä yliopistoa, ja palkkasi Kovalevskajan professoriksi. Tuolla Kovalevskaja teki ehkä parhaat saavutuksensa.

Mittag-Leffler oli aiemmin opettanut professorina Helsingin yliopistossa (ruotsiksi) ja poistanut erään venäjäksi häiriköimään tulleen miehen salista. Ylioppilaat osoittivat hänelle suosiota seisaalleen nousten ja selittivät miehen olleen pakkovärväystä harjoittava sortovallan poliisiupseeri.

Mittag-Leffler kytkeytyy muutenkin Suomen perustuslailliseen taisteluun laitonta venäläistämispolitiikkaa vastaan. Professorin suomalaisen appiukon, Jacob Julius af Lindforsin, talossa perustuslaillisten salaseura Kagaali laati liberaali Leo Mechelinin johdolla Venäjän armeijan pakkovärväyksiä vastustavan vetoomuksensa (se sai lähes puolen miljoonan suomalaisen allekirjoitukset). Myöhemmin maanpaossa Mechelin vieraili pitkään Mittag-Lefflerin kodissa, jonne Mittag-Leffler veistätti tästä myöhemmästä Suomen poliittisesta johtajasta ja professorikollegastaan patsaankin.

Kovalevskaja oli lapsena Pietarissa saanut käsiinsä matemaattisia tekstejä ja rakastunut tieteiden kuningattareen. Hän kuunteli yliopistoluentoja salin ulkopuolelta seinän läpi ja opiskeli kirjoista ja yksityisesti, kun tyttöjä ei päästetty yliopistoihin, sekä osoittautui äärimmäisen lahjakkaaksi.

Nuorena neitona Kovalevskaja oli rakastunut kirjailija Fjodor Dostojevskiin ja tämän hurmaamiseksi opiskellut pianolla tämän lempikappaleen, Beethovenin Pateettisen (8.) sonaatin, mutta Dostojevski ilmeisesti kosikin Sofian isosiskoa, turhaan. Myöhemmin 19-vuotiaana Kovalevskaja solmi kulissiavioliiton erään paleontologin kanssa ja pääsi näin ulkomaille vastoin isänsä tahtoa. Hänen kykynsä häikäisivät merkittäviä eurooppalaisia matemaatikkoja, joilta hän sitten sai yksityisopetusta, vaikka luokkiin häntä ei päästetty.

Kovalevskaja tunnettiin myös lahjakkaana romaanikirjailijana ja seurapiirikaunottarena, jota Nobelin molemmat veljekset turhaan kosivat. Luultavasti tämä ei kuitenkaan ole syy siihen, että Nobelin matematiikanpalkintoa ole. Toinen yleinen harhaluulo ”syystä” on se, että Mittag-Leffler olisi vietellyt Nobelin vaimon (jollaista ei edes ollut).

Sittemmin Kovalevskaja rakastui tulisesti miesvainajansa sukulaiseen, joka oli käymässä Tukholmassa luennoilla. Tämä olisi halunnut Sofian vaimokseen, mutta Sofia ei halunnut jättää rakasta professorintyötään Tukholmassa eikä Maxim Kovalevski omaa työtään. Kovalevskaja palasi Tukholmaan masentuneena mutta vieraili toisinaan Pariisissa, ja romanssi jatkui puuskittain kunnes Kovalevskaja kuoli 10.2.1891 uransa huipulla, kertojasta riippuen suruun tai keuhkokuumeeseen.

Tekla Hultin

Kovalevskajan myötä vähitellen opetus avautui naisille laajemminkin, ja naisten osuus professorikunnasta on noussut kymmeniin prosentteihin alasta riippuen. Suomessa pian eräs nainen väitteli lääketieteestä, ja sen jälkeen ensimmäinen naistohtori (1896) oli Mechelinin sukulaistyttö, historioitsija, toimittaja ja keskeinen nuorsuomalainen aktivisti, myöhempi kansanedustaja Tekla Hultin (1864 – 1943).

Alma Söderhjelm

Toinen samanhenkinen aktivisti oli maamme ensimmäinen naisprofessori, ”vallankumoustutkija” Alma Söderhjelm (1870 – 1949). Loistavan väitöskirjansa (1900) hän teki Pariisissa Ranskan vallankumouksesta ja lehdistönvapaudesta, ja sai kuulla ylistystä sikäläiseltä tiedeyhteisöltä.

Tämä historioitsija ja ahkera lehtikirjoittaja ja kirjailija oli myös Suomen ensimmäinen yliopistoviran saanut nainen: hän oli yliopiston yleisen historian dosentti 1906-26. Mechelinin valtaannousu oli päättänyt ensimmäisen sortokauden edellisenä vuonna 1905, mutta vuonna 1908 Mechelinin hallituskausi päättyi ja alkoi toinen sortokausi.

1910-luvulla Söderhjelm mm. salakuljetti Suomeen kiellettyjä lehtiä ja avusti jääkäreiden lähettämisessä salaa sotilaskoulutukseen Saksaan. Suomellahan ei ollut enää armeijaa, ja nuoriso halusi valmistautua taistelemaan sortoa vastaan. Venäjän maaliskuun vallankumouksen (1917) myötä Suomenkin olot vapautuivat. Kun sitten kommunistit kaappasivat vallan marraskuussa, eduskunnan porvarienemmistö julisti Suomen itsenäiseksi 6.12.1917.

Leninin yllytyksestä ja aseistamana Suomen punakaartit aloittivat kapinan laillista hallitusvaltaa vastaan emäpuolueensa SDP:n demokraattisen päätöksen vastaisesti ja venäläissotilaiden tuella, joka alussa oli täysin ratkaisevaa. Vähitellen kuitenkin hallitus sai omat joukkonsa koottua ja jääkärit saapuivat Suomeen sen avuksi, jolloin Suomen Vapaussota kääntyi heidän edukseen Leninin kapinallisille lähettämästä sotilas- ja aseavusta huolimatta. Sodan ratkettua Saksakin vauhditti sen päättymistä maihinnousullaan, tosin senaatin johdon tahdon vastaisesti.

Söderhjelm tuki vankkumatta laillista hallitusvaltaa ja oli tuossa vaiheessa jonkin aikaa Saksan-mielinen, mutta liberaalien vallankumousten ystävänä hän aina suhtautui tiukan kielteisesti sosialismiin ja kansallissosialismiin.

Vuonna 1918 Turkuun perustettiin kansalaiskeräyksellä yksityinen yliopisto Åbo Akademi (valtiollistettiin vuonna 1981), ja vuonna 1927 Söderhjelmistä tuli sen historian professori.

Aiempia naisprofessoreita

Huomattavasti Kovalevskajaa aiemmin oli ollut toinenkin naisprofessori, fyysikko Laura Bassi (1711 – 1778) ja merkittävä tutkija, matemaatikko Maria Agnesi (1718 – 1799), sekä 400-luvulla filosofi ja matemaatikko Hypatia (370 – 415), jonka johdolla Aleksandrian tiedeyhteisö nousi maailman johtavaksi. Antiikissa yliopistot olivat yksityisiä, mutta vähitellen vallanpitäjät halusivat ulottaa valtansa kaikkialle.

Ilmeisesti lähinnä vain eksakteissa tieteissä kyvyillään voi todella erottautua, ja muissa politikointi merkitsee enemmän kuin lahjakkuus. Siksikö vasemmistolaiset sijoittuvat lähinnä humanistisille aloille Marxia siteeraamaan?

Linkkejä:
Fi-lib: Koulutus Suomessa ja USA:ssa
Sandt: Jatko-opiskelupaikat Suomessa ja USA:ssa
VS: Leo Mechelin ja Tekla Hultin
TSV: Alma Söderhjelm – Ranskan historian tutkija