Kapitalismin kaupallinen turmelus ja kulutusvietti

Charles Paul Freund kuvaa Reason-lehden kirjoituksessaan In Praise of Vulgarity: How commercial culture liberates Islam — and the West, miten USA:n vapautettua afgaanit 2001 nämä ryntäsivät ajamaan partojaan ja haalimaan kaupoista amerikkalaisen kaupallisen kulttuurin ikoneita, sekä miten talibanien tapaan myös mm. Neuvostoliitto oli julistanut ”kapitalistisen saastan” laittomaksi mutta nuoret olivat silti nauttineet siitä salaa – kuten nyky-Iranissakin – ja tarvittaessa tehneet itse sen, mitä ei mistään saanut. Vasemmistokriitikot paheksuivat, miten afgaaneilla ei ole parempaa tekemistä heidän saadessaan vapauden.

Kaupallinen kulttuuri turmelee kapitalismin

Lännessä, etenkin USA:ssa, sekä vasemmistolaiset että konservatiivit paheksuvat kaupallista kulttuuria. Hillary Clinton valitti, miten kulutushysteria nakertaa pohjaa kapitalismilta ja demokratialta. Weberin mukaan kapitalismi rakentui työ- ja velvollisuusetiikan varassa, mutta (Daniel Bellin mukaan) kapitalismi tuottaakin kulutusvetoista konsumeristista kulttuuria.

Vasemmistolainen Benjamin R. Barber valittaa itse kapitalismia sekä sitä, että se vie USA:n kulttuurin huonointa, kaupallisinta osaa eikä sen parasta osaa kuten jazzia, romaaneja ja Broadwayn teatteria. Hän unohtaa, että hänenlaisensa aikalaiskriitikot pitivät jazzia, romaaneja ja Broadwayn teatteria roskana niiden ollessa uusia. Sitä paitsi kapitalismi vie niitäkin. Myös mm. valssi, radio, elokuva, TV, rock ja tietokonepelit ovat aiheuttaneet moraalipaniikkeja ja pelkoa sivilisaation tuhosta.

Lordi ja lähes kaikki muukin kulttuuri onkin globaalin kapitalismin luoman erilaisten vaikutteiden kohtaamiskentän tuotteita, joita ei olisi syntynyt, ainakaan samassa määrin, minkään maan ikiomana tuotteena ilman ulkoisia vaikutteita ja kilpailua globaalin kulttuurintuotannon kanssa.

Kuluttajat kokeilevat ja valitsevat identiteettejä antiautoritarisesti

Freund toteaa, että nyt ihmisillä on se historiallisesti merkittävä ylellisyys, että voimme tehdä kokeiluja persoonallamme, muotoilla identiteettiämme yhä uudelleen, ja suuren osan elämästämme myös teemme tätä. ”Konsumerismi” on osa tätä. Mahdollisuus luoda ja muuttaa identiteettiään, liittyä tai olla liittymättä erilaisiin alakulttuureihin, on luontaisesti antiautoritaarista, siksi totalitaristit kaikkialla yrittävät kitkeä sitä.

Teollisuus on oppinut, ettei se voi tuputtaa ihmisille merkityksiä ja luoda kulttuuria, vaan sen pitää käyttää valtavasti rahaa seuratakseen kulttuuria, pysyäkseen ajan tasalla, ja sitten sen on ideoitava tuotteita sen mukaan. Menestyksekkäimmät yritykset eivät yritä johtaa vaan seurata kuluttajia. Joskus kuitenkin mainonnalla voi yrittää saada jonkin tuotteen mukaan johonkin kuluttajien jo luomaan merkitykseen.

Kapitalisminvastustajat pyrkivät yhä taistelemaan kaupallista kulttuuria vastaan. Joulukuussa 2001 Kambodzhan pääministeri määräsi panssarivaunut tuhoamaan maan karaokesalit. Samana vuonna Iran aloitti uuden kampanjan läntistä popmusiikkia ja muita turmeluksen merkkejä vastaan, ja Kazakstan aloitti kampanjan boheemeja elämäntapoja vastaan: homoja, toisuskoisia ja tolkienisteja. Tolkien-fanien hobiteiksi tai haltioiksi pukeutumista yritettiin kitkeä jatkuvalla vesikidutuksella.

Tarkemmat yksityiskohdat löytyvät Freundin artikkelista.

Linkkejä:
Reason: In Praise of Vulgarity: How commercial culture liberates Islam — and the West
VS: Kapitalistinen ja sosialistinen musiikki

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s