Kapitalistinen ja sosialistinen musiikki

Miksi heavy metal syntyi kapitalistisissa eikä sosialistisissa maissa? Miksi kapitalistisimmat maat tuottavat sellaista viihdettä, josta ihmiset pitävät? Miksi ne ylipäänsä tuottavat eniten niitä asioita, joita ihmiset haluavat?

Minusta kapitalismissa tuotetaan paljon roskaa, mutta muilla onkin erilaisia makuja kuin minulla. Sosialismissa tulos olisi minullekin paljon huonompi.

Sosialismissa kuluttaja oli orja

”Kapitalismissa kuluttaja on kuningas”, sanotaan. Sosialismissa hän oli orja. Esimerkiksi kunnon kuukautissuojia ei sosialistisissa maissa saanut, kun keskussuunnitteluelimet eivät ymmärtäneet niiden tärkeyttä.

Jos kapitalismissa on jokin tällainen puute, joku ahne alkaa kehittää sen tyydyttävää tuotetta ja tekee isot rahat – jos tarjoaa kuluttajille kelvollisen tuotteen. Toiset ahneet haluavat hamuta samanlaisia voittoja, ja lopulta tuottajien määrä on niin suuri, että kilpailu pudottaa hinnat kohtuullisiksi ja saa laatukilpailun nostamaan tuotteen laatua. Esiäitimme saattoivat vain unelmoida niistä kuukautissuojista, joita meillä nyt on. Niin, ja sosialististen maiden naiset.

Sosialistimaiden onneksi maailmassa oli kapitalistisia maita luomassa ja toteuttamassa innovaatioita, joita saatettiin kopioida. Muutoin sosialistiset maat olisivat olleet vielä paljon takapajuisempia. Siltikään sosialismissa eivät kuluttajat voi hintamekanismin kautta ostohalullaan kertoa tuottajille, mitä haluavat, joten sosialistiset maat eivät aina ymmärtäneet, mitä tuotteita heidän olisi pitänyt kopioida ja miten tuottaa – tai milloin oli fiksumpaa ostaa jotakin ulkomailta ja tuottaa itse jotain, mikä itseltä sujui paremmin.

Eihän tuo ole sosialismin vaan suunnitelmatalouden ongelma!

Väärin. Ensinnäkin sosialistinen markkinatalous on käsitteellinen mahdottomuus. Osittaisessa sosialismissa voi olla kohtalaisessa määrin markkinatalouden elementtejä, mutta vain kohtalaisessa määrin. Ilman vapaata markkinoille tuloa ja huonosti toimivien yritysten konkursseja ei ole todella toimivaa markkinataloutta, jossa huonot käytännöt korvautuisivat ihmisten tarpeita paremmin tyydyttävillä.

Jos taas puhutaan siitä, että työläiset perustavat osuuskuntia, niin kyse onkin kapitalismista. Osittaisessakin sosialismissa valtio tai muu pakkovallan omaava julkisen sektorin elin perustaa tuotantolaitoksia pakko-otetuilla verorahoilla ja/tai kieltää ihmisiä perustamasta itse yrityksiä. Vain kapitalismissa vallitsee moniarvoinen kilpailu eri kustantajien välillä. Ja jos silti millekään niistä hieno uusi hirviöbändi ei kelpaa, vain kapitalismissa kuka tahansa voi perustaa uuden kustantajan. Tämän voi tehdä lähes ilman alkupääomaa, jos saa jonkin pankin tai yksityisen rahoittajan uskomaan visioonsa – siihen, että kuluttajat todella haluvat kyseistä tuotetta – tai lähtee liikkeelle pienestä mittakaavasta.

Sosialismissa moniarvoisuus katoaa – musiikistakin

Sosialistisissakin maissa sosialismi oli onneksi osittaista: ihmisille oli jätetty yksityisomaisuuttakin ja oikeus päättää siitä itse. Silti isomman mittakaavan tuotantovälineet olivat valtion hallussa, joten valtion elimet päättivät, mitä musiikkia tuotetaan ja mitä ei.

Jos sosialistinen valtio yrittäisi valita musiikin kansanäänestyspäätöksin tai mielipidetiedusteluin, tulokseksi saataisiin ehkä mielipidelukumääriä muttei tietoa siitä, kuinka tärkeänä joku jonkin musiikin saamista pitää. Vain markkinat ovat totuuden kertova gallup: siinä joudun oikeasti päättämään, haluanko mieluummin Lordin levyn kuin jonkin muun yhtä kalliin tuotteen.

Lisäksi kapitalismissa voidaan tuottaa sellaistakin musiikkia, jota kukaan ei edes tiedä toivoa. Riittää, että joku uskoo sen olevan kuluttajien mieleen – ja uskoo niin oikeasti, että on valmis laittamaan rahansa uskonsa mukaan peliin. Jos tällainen riskinotto annetaan poliitikoille tai viranomaisille, he käyttävät siihen verorahoja, joita kuluttajat olisivat mieluummin itse käyttäneet toisiin tarkoituksiin. Jokainen päättäköön itse omista rahoistaan, ja jos jollakulla on liian vähän rahaa, annettakoon hänelle rahaa eikä valtion valitsemia tuotteita, se tulee halvemmaksi ja lisää valinnanvaraa.

(Kirjoittaja ei ota kantaa siihen, onko Hard Rock Hallelujah heavy metallia vai esim. rock’n rollia heavy-elkein. Lordilla on raskaampiakin kappaleita. Lordi voitti Euroviisut 20.-21.5.06.)

Linkkejä:
VS: Talouslaskun ongelma
VS: Kun joku rikastuu, se on toisilta pois – päinvastoin
VS: Kapitalismin kaupallinen turmelus ja kulutusvietti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s