Poliitikot yrittävät kieltää Stora Ensoa sulkemasta Kemijärven tehdasta. Yritys on lupaus maksimoida voitto, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin sanota. Jos yrityksen hallitus muuta päättää ilman omistajien yksimielistä suostumusta, se on petos.
On yrityksiä, esimerkiksi tämän lehden Kustannusosakeyhtiö Vapaus, joiden yhtiöjärjestyksessä esitetään muita tavoitteita kuin voitontavoittelu. Koy Vapaus on tehnyt systemaattisesti tappiota. Muunlaisissa yrityksissä (siis useimmissa) voitosta tinkivä hallitus kavaltaa (muiden) omistajien rahoja omiin tarkoitusperiinsä, olivatpa ne tarkoitusperät sitten lappilaisten työllistämistä venäläisten työllistämisen sijaan tai hallitusmiesten tilin paisuttamista. Jotkut yrittävät vaikkapa tyhjentää osaomistamansa yrityksen kassan myymällä yritykselle ylihintaan jotain ikiomaansa.
Siksi pitkän aikavälin voiton maksimoinnista tinkiminen on petos, ellei sille ole kaikkien omistajien yksimielistä suostumusta. Yleensä se on myös ihmiskunnan edun vastaista, koska voiton maksimoiva toiminta yleensä maksimoi ihmiskunnan vaurautta. Juuri tässä tapauksessa näin ei välttämättä olisi, jos Stora Enson motivaatio on laskea puun ja nostaa sellun hintaa, mikä haiskahtaa määräävän markkina-aseman väärinkäytöltä, mutta jos se on laillista ja maksimoi voiton, omistajat (mukaanlukien valtio) eivät voi sitä vastustaa ilman yksimielisyyttä. Toinen markkina-aseman väärinkäyttöön viittaava seikka on se, että tehdasta ei haluta myydä maksavalle ostajalle.
Voidaan tietysti kysyä, pitäisikö kilpailulainsäädännön estää tuollainen markkina-aseman väärinkäyttö. Ehkä ei, sillä liian tiukasta sääntelystä on enemmän haittaa kuin omien tehtaiden ”väärinkäytöstä”.
Yleensä jonkin tehtaan sulkeminen vain vapauttaa resursseja (mm. pääoma, työvoima ja raaka-aineet) tuottavampaan käyttöön. Ellei näin ole, lainoittajat, työntekijät ja toimittajat tinkivät tuloistaan tasolle, jolla tehtaan käyttö tuleekin järkeväksi. Jos sellaista tasoa ei vapaaehtoisesti löydy, sehän tarkoittaa, että ko. resursseille on parempaa käyttöä, esim. työntekijät mieluummin työskentelevät toisaalla toisella palkalla. Suomessa tosin työmarkkinasääntely rajoittaa liikaa tätä vaihtoehtoa. Tehtaan siirtäminen kehitysmaahan taas tarkoittaisi, että siellä sen toiminta on ihmiskunnalle edullisempaa kuin Suomessa, että siellä kaivataan niitä työpaikkoja kipeämmin ja joskus kuljetuksetkin lyhenevät.
Jotkut poliitikot puolestaan ovat sanoneet, että Stora Enso on laskenut väärin. Valtio-omisteisten yritysten todellisen pääoman tuotto on keskimäärin merkittävästi alhaisempi kuin yksityisten. Siksi ei kannata uskoa poliitikkoihin, jotka väittävät tietävänsä paremmin.
Mistä tietää, että poliitikko valehtelee?
Hänen huulensa liikkuvat.
Vaikka mielestäni kilpailulainsäädännön on oltava mieluummin liian vähäistä kuin liiallista, luulen, että jonkinlaista sellaista tarvitaan. Tästä kirjoitan tarkemmin artikkelissa Lemminkäinen Tuonelassa – kartelli ja monopolit ovat pahasta, vai ovatko? Siinä myös viittaan Li Ka-Shingin imperiumiin, joka näyttäisi olevan hyvin haitallinen ”monopoli”.
Monopolin haitta ei niinkään ole korkea hinta sinänsä (joka on vain rahan siirtämistä yhdeltä toiselle eikä ihmiskunnan köyhdyttämistä) vaan se, että monopolivoitot tehdään tuotantoa rajoittamalla (esimerkiksi korkea hinta karkottaa osan niistä ostajista, joille olisi järkevää tuottaa ko. tuotetta). Voittoja voi muuten joskus tulla enemmän muilta suunnilta, esimerkiksi yrityksen korvaukset tavarantoimittajille laskevat kysynnän laskiessa, tässä tapauksessa puun hinta laskenee.
Kemijärven työntekijöistä osa jäänee työttömäksi merkittäväksi ajaksi. Tämä johtuu pitkälti työmarkkinasääntelystä ja muusta sääntelystä sekä sosiaaliturvan lannistavuudesta (mitä lieventäisivät perustulo ja alhainen verotus). Ne vaikeuttavat työpaikkojen tarjoamista heille sekä lannistaa heitä ottamasta sellaisia vastaan.
TykkääTykkää