Behavioralistinen taloustiede – Barack Obama on keskitien talouspoliitikko?

Barack Obama opetti perustuslakia Chicagon yliopistossa kymmenen vuotta. Hänen on esitetty olevan monetarismin ja keynesiläisyyden välillä kulkevan behavioralistisen taloustieteen edustajana.

John McCain on sanonut, että subprime-kriisiin ei pitäisi puuttua, koska se palkitsee elämisestä yli varojen ja näin lisää
vastaavia kriisejä tulevaisuudessa. Jos markkinoiden annetaan toimia, asuntojen arvot korjautuvat ja jatkossa ihmiset ovat järkevästi varovaisempia eivätkä ota riskejä toivossa, että jos menee hyvin, hyödyt saa pitää, ja jos menee huonosti, valtio antaa rahaa.

Hillary Clinton puolestaan on valinnut keynesiläisen lähestymistavan ja kannattaa valtavia rahasummia veronmaksajilta ja lainoittajilta (mm. korkosääntelyllä) lainanottajille. Melko vasemmistolaisena pidetty Obama on antanut samansuuntaisia lausuntoja, kenties hieman pienemmistä miljardimääristä puhuen ja enemmän läpinäkyvyyttä painottaen.

Behavioralistinen taloustiede

Behavioralistisen taloustieteen käynnistivät israelilaiset psykologit Daniel Kahneman ja Amos Tversky kolmisenkymmentä vuotta sitten, mutta kunnolla tämä taloustieteen haara syntyi vasta kymmenisen vuotta sitten. He esimerkiksi väittävät ihmisten toimivan usein irrationaalisesti (missä tosin kyse on usein rationaalisesta tunnearvojen – esimerkiksi tuttuuden, jännityksen tai unelman mahdollisuuden – arvostamisesta). Monetaristit saattavat todeta, että tässä ei ole mitään uutta, mutta behavioralistit saattavat silti täsmentää eräitä ilmiöitä.

Esimerkiksi Obama ehdottaa, että osa palkasta menisi oletusarvoisesti suoraan työnantajalta eläkesäästöihin, mutta työntekijä voisi halutessaan kumota tämän. Nyt päinvastoin työntekijältä vaaditaan aktiivinen päätös eläkesäästämiseksi, ja psykologinen (turvallisuushakuisuudesta johtuva?) ”status quo” (vallitseva tilanne) -preferenssi tyypillisesti pudottaa rajusti osallistumisastetta kokeissa, joissa osallistuminen vaatii aktiivisen päätöksen, vaikka pinnallisesti katsoen työntekijällä on molemmissa tilanteissa täsmälleen samat vaihtoehdot ja aktiivisuuden vaiva on täysin marginaalinen päätöksen tärkeyteen nähden.

Vastaavin perustein hän haluaa hinnat läpinäkyvämmiksi. Teoriassa markkinat toteuttavat tämän, jos kuluttajat pitävät sitä vaivan arvoisena, mutta käytännössä näin ei yleensä käy. Esimerkiksi 90-luvulla kauppojen hintalappuihin lainsäädännöllä pakotetut kilo- ja yksikköhinnat olisivat näin perusteltavissa, sama pätee siihen, miten optioiden kalleus tulee kertoa osakkeenomistajille.

”Libertaristinen paternalismi”

Richard H. Thaler ja Cass R. Sunstein määrittelevät tuoreessa kirjassaan Nudge: Improving Decisions About Health, Wealth, and Happiness ”libertaristisen paternalismin” (jota libertaristit varmasti pitävät jo oksymoronina, käsitteellisenä mahdottomuutena): he haluavat tehdä ihmisille näiden valintojen seuraukset mahdollisimman läpinäkyviksi mutta mahdollisimman vähällä pakottamisella. Ihmiset saavat syödä paljon makeisia, polttaa tupakkaa ja olla säästämättä eläkepäivien varalle, eikä sitä tarkoituksellisesti tehdä hankalammaksikaan, vain vaaditaan sellaiseen aktiivisia päätöksiä mahdollisimman täydellä informaatiolla. Tietysti informaatiovaatimukset saattavat nostaa tuotteiden hintoja ja rajoittaa kilpailua ja toisaalta säädökset oletusarvoisista sopimuksista saattavat rajoittaa valinnanvapautta.

Obaman talouspolitiikkaa pidetään tuotakin kolmatta tietä vasemmistolaisempana, mutta hän silti pyrkii säilyttämään joitain valinnanmahdollisuuksia. Sunstein ja eräät muut behavioralistit ovat Obaman kollegoja Chigagon yliopiston Law Schoolista.

Kaikkea tätä kuvataan tarkemmin arviossa
N.Y. Review of Books: Economics: Which Way for Obama?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s