Aleksandr Solzhenitsyn – antiliberaali nationalisti

Neuvostoliiton vankileireistä raportoinut kirjailija-nobelisti Aleksandr Solzhenitsyn ei koskaan uskonut sosialismiin mutta oli kapitalismia vastustava kristillinen nationalisti, slavofiili ja Putinin sympatisoija.

Solzhenitsyn arvosti presidentti Vladimir Putinia, etenkin hänen ulkopolitiikkaansa, ja tuomitsi Naton, Mihail Gorbatshovin, Boris Jeltsinin ja kapitalismin, jota Venäjä ei koskaan päässyt lähellekään.

Jälkimaailman tulee silti olla kiitollinen hänen kirjoistaan, jotka romahduttivat uskoa sosialismiin kautta maailman. Teokset ovat kirjallisestikin ansiokkaita.

Vankileirien olojen kuvauksia romaanien muodossa sensuurin välttämiseksi

Rintamalta puna-armeijan kapteenina Solzhenitsyn (1918-3.8.2008) joutui valkokaulusvankileirille vuosiksi 1945–1952 arvosteltuaan Stalinia yksityiskirjeissään langolleen.

Maanalaisia kappaleita lukuunottamatta Neuvostoliitossa julkaistiin ennen vuotta 1989 vain hänen ensimmäinen kirjansa Ivan Denisovitshin päivä, Hrushtshovin ”suojasään” aikana 1962. Kirjasta tehdyn elokuvan presidentti Urho Kekkonen kielsi, ja kun se esitettiin Ruotsissa, Suomi sulki Ahvenanmaan tv-linkit sen ajaksi.

Suomessa sensuroitu Vankileirien saaristo

Vuonna 1970 Solzhenitsyn sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon. Hänen kenties tunnetuinta kirjaansa Vankileirien saaristo (1973-76) ei aikanaan uskallettu julkaista Suomessa ”ulkopoliittisista syistä”. Kustantaja, demareita lähellä oleva kustannusosakeyhtiö Tammi, joka oli julkaissut Solzhenitsynin aiemmat kirjat ilmeisesti kommunismin vastustamiseksi, joutui vallanpitäjien painostuksen kohteeksi, mm. pääministeri Kalevi Sorsa (sd) piti kirjan julkaisemista Suomelle vahingollisena ja kertoi Moskovan ottaneen yhteyttä presidenttiin asiasta.

Siksi teoksen ensimmäinen osa kustannettiin ruotsissa ja loput kustansi ”äärioikeistolainen” (= nationalistis-konservatiivinen??) pienkustantamo Kustannuspiste oy.

Kirjan käsikirjoitus oli salakuljetettu ulkomaille. Solzhenitsyn karkotettiin Neuvostoliitosta vuonna 1974 ja hän palasi vuonna 1994.

Mainittakoon, että Bonnier osti Tammen vuonna 1996 ja vuosina 1997-2006 Tammen kustannusjohtajana ja sittemmin toimitusjohtajana toimi entinen nuorsuomalainen älykkö, City-lehden ja Imagen ex-päätoimittaja Jaakko Tapaninen.

Uskonnollis-nationalistinen antiliberaali

Solshenitsyn kritisoi kapitalismia, länsimaiden kulttuurin rappiota ja Naton laajenemista Venäjän ympärille. Hän riitaantui Yhdysvalloissa muiden toisinajattelijoiden kanssa ja arvosti Putinia. Tsaarinaikainen 1800-luvun tsaristinen slavofilia on lähimpänä hänen uskonnollis-nationalistista ideologiaansa. Putinin merkantilistis-nationalistisen talouspolitiikan voisi myös kuvitella vetoavan kirjailijaan, mutta tästä ei ole löytynyt tarkempaa tietoa.

Tutkijan kommentti artikkeliin

FT Antero Leitzinger:
”Solzhenitsyn aiheutti heti länteen loikattuaan harmia avustajilleen ja ihailijoilleen, koska osoittautui alusta alkaen oudoksi romantikoksi, joka ei viihtynyt lainkaan maanpaossa. Neuvostoliiton hajotessa hän herätti huomiota vaatimalla Kazakstanin jakamista niin, että venäläisvaltainen pohjoisosa liitettäisiin Venäjään ja turkkilaisvaltainen etelä saisi irtautua rauhassa. Tshtshenian sodan alettua hän empi aikansa, mutta ei sitten kuitenkaan kannattanut saman logiikan mukaista ei-venäläisten siirtomaiden erottamista Äiti-Venäjästä. Solzhenitsyn menetti tilaisuutensa esiintyä Venäjän omatuntona ja ryhtyi sen sijaan kiihkokansallisten vallanpitäjien sylikoiraksi.”

Liberaalien ei tulisikaan sortua sosialistien ja konservatiivien helmasyntiin ”viholliseni vihollinen on ystäväni”, joka nyt yhdistää mm. ”Maailman sosiaalifoorumia” sepitteellisen ”uusliberalismin” kautta, samoin konservatiivinationalisteja vihertäviin sosialisteihin.

Radio Jerevanilta kysytään:
Voiko neuvostokansalainen lukea Solzhenitsynin romaaneja?
Radio Jerevan vastaa:
Periaatteessa kyllä, varsinkin, jos osaa englantia, ranskaa, saksaa, ruotsia tai suomea.

Wp: Aleksandr Solženitsyn
IL: Nobel-palkittu toisinajattelija Aleksandr Solzhenitsyn kuoli

Neuvostoliiton ja nyky-Venäjän linjoista:
IL: Venäjä jatkaa vangitsemisherkkyydessä Neuvostoliiton linjoilla
IL: Vastustajien turvasatama [Britannia]
Vuoden 2006 loka-marraskuussa murhatut Venäjän toisinajattelijat Anna Politkovskaja
ja Aleksandr Litvinenko olivat vain yksittäistapauksia pitkässä ketjussa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s