John McCain – osin vapautta, osin kollektivismia

John McCain on korruptoitumaton, rehellinen, vapaakauppaa ja alhaisia menoja kannattava ja sääntelyä, menojen paisuttamista, kiduttamista ja epäoikeudenmukaisuutta tiukasti vastustava senaattori, mutta hän kannattaa mm. asevelvollisuutta ja asettaa valtion yksilön edelle.

McCain, Vietnamin sankari, Arizonan senaattori, on johdonmukaisesti vastustanut korruptiota ja nousi pienellä vaalibudjetilla melkein republikaanien vuoden 2000 presidenttiehdokkaaksi ohi historiallisen suurella rahakasalla kamppailleen George W. Bushin, vaikka mm. puhui etanolitukiaisia vastaan tärkeiden Iowan esivaalien alla.

McCain puhuu globaalin vapaakaupan puolesta ja on taistellut ahkerasti mm. Bushin korottamia maataloustukia vastaan. Hän on luvannut kaataa presidenttinä vetollaan kaikki populistiset menoesitykset ja erikoisedut. ”Kun hallituksen budjetti on tiukemmalla, kotitalouksien budjettien, suuryritysten tutkimuksen ja tuotekehityksen ja pienyritysten investointien ei tarvitse olla.”

Taloudellinen vapaus

”Taloudellinen vapaus on päätaloustavoitteeni, koska vapaa yhteiskunta on vauras ja oikeudenmukainen”, republikaanien presidenttiehdokas McCain kirjoittaa Financial Timesissa. Viime vuonna hän varoitti, että Usa on taloudellisen vapauden indeksissä vasta sijalla 4 (nyt vuonna 2008 on Hongkong 1., Irlanti 3., USA 5., Kanada 7., Britannia 10., Tanska 11., Viro 12., Hollanti 13., Islanti 14., Luxemburg 15., Suomi 16., Japani 17., Mauritius 18., Saksa 23., Ruotsi 27., Georgia 32., Norja 34., Botswana 36., Ranska 48., Thaimaa 54., Italia 64., Argentiina 108., Intia 115., Ukraina 133., Venäjä 134., Venezuela 148., Valko-Venäjä 150., Burma 153., Zimbabwe 155., Kuuba 156., P-Korea 157.).

Nationalistis-kollektivistinen kääntöpuoli

McCain on lähes systemaattisesti kannattanut oikeita asioita myös silloin, kun ne ovat tietäneet äänten menetyksiä tai vallanpitäjien ja liittolaisten epäsuosiota. Sosiaalikonservatiivit, protektionistit, rahanjakajat ja sääntelijät ovat saaneet mennä yli laidan. Siis täydellinen presidentti?

Ei. Matt Welch kirjoittaa Reasonissa 2007, että McCain kannattaa ”national greateness” (kansallista suuruutta), vahvempaa presidenttiyttä ja pakollista kansalaispalvelusta. McCain on kritisoinut Usan virheitä Irakissa mutta myös vaatinut sinne lisäjoukkoja maan rauhoittamiseksi.

McCainin korruptoitumattomuuskin sai tahran: vuonna 1989 hän ja neljä muuta senaattoria yrittivät lieventää kampanjarahoittaja Charles Keatingin tuomiota. Tuota McCain pitää elämänsä pahimpana hetkenä. Toisaalta arvovaltaisen tutkimuksen väitetään puhdistaneen hänen maineensa.

Liberalismi yli laidan vuonna 2006

Reason kritisoi myös sitä, että McCain on kannattanut Medicaren laajentamista ja asemyyntirajoituksia sekä puhuu ”yksilöä suuremmista” asioista. Hän myös kannattaa asevelvollisuutta ja Welchin mukaan suhtautuu vihamielisesti yksilöihin, jotka tekevät erilaisia valintoja. Lisäksi hän on kääntänyt aiempia liberaaleja kantojaan sosiaalikonservatiivisemmiksi, mm. ajoi Arizonassa vuonna 2006 homoliittojen kieltoa, joka kuitenkin hävisi kansanäänestyksessä, ja ilmoitti samana vuonna yrittävänsä kumota abortin sallivan laintulkinnan (aiemmin hän sanoi pidättyvänsä siitä, vaikka vastustikin aborttioikeutta). Ennen tätä käännöstä McCain oli lehdistön suosikki.

Libertaristinen edeltäjä Barry Goldwater

Aiemmat liberaalit kantansa McCain ehkä peri Barry Goldwaterilta (1909-1998), libertaristiselta edeltäjältään (Arizonan senaattorina 1952-1964 ja 1968-1987), joka hävisi selvästi presidentinvaalit vuonna 1964 Lyndon B. Johnsonille ja kannatti mm. aborttia (jota McCain on aina vastustanut), homojen oikeuksia, marihuanan lääkekäyttöä ja kapitalismia.

Goldwater vastusti sääntelyä, uskonnollista oikeistoa, kommunismia ja työmarkkinajärjestöjen valtaa muttei itse syyttänyt ketään McCarthyn vainoissa. Hän oli John F. Kennedyn lämmin ystävä mutta halveksi ”epärehellisiä” Johnsonia ja Nixonia. Hän ei myöskään hyväksynyt McCainiä. Uskotaan, että Nixonin ero tapahtui Goldwaterin painostuksesta.

Goldwater kannatti henkiveron kieltämistä (vero oli kaikille samansuuruinen, joten köyhimmät eivät pystyneet maksamaan sitä ja menettivät äänioikeutensa). Viimeisinä senaattorivuosinaan Goldwater oli hyvin arvostettu yli puoluerajojen vaikka olikin vahvasti antikommunisti ja sotahaukka.

Kuuluisassa presidenttiehdokkuuspuheessaan Goldwater siteerasi Ciceroa: ”Äärimmäisyys vapauden puolustamisessa ei ole pahe, ja maltillisuus oikeudenmukaisuuden tavoittelussa ei ole hyve.” Ronald Reagan tuli tunnetuksi Goldwaterin kampanjaa tukiessaan. Vastapuoli mustamaalasi kampanjassaan Goldwaterin tulevan ydinsodan aloittajaksi, mikä yhdistettynä murhatun Kennedyn sympatisoimiseen pudotti Goldwaterin äänisaaliin 38,4 %:iin. Toisaalta hän voitti itselleen ennen demokraattisen etelän.

Aina suorapuheinen Goldwater haukkui Reaganin Iran-Contra-skandaalista ja Nicaraguan satamien miinoittamisesta. Reaganin jälkeen republikaaninen puolue vajosi hänestä todella alas.

Militaristisuvun vesa

Welchin mukaan McCain olisi erittäin innokas käyttämään Usan sotavoimia ympäri maailmaa, mahdollisesti Iranissa ja etenkin Pohjois-Koreassa ja ylipäänsä ”rosvovaltioiden kaatamisessa”. McCain olisi myös halunnut lähettää Ruandaan joukkoja estämään maan valtavan verilöylyn vuonna 1994 (ainakin 800 000 surmattua) mutta epäonnistui.

Asenteeseen vaikuttanee, että McCainin isä ja isoisä ovat neljän tähden amiraaleja, ja esi-isät ovat palvelleet kaikissa Usan sodissa vallankumouksesta asti. McCainin idoleita ovat presidentit Abraham Lincoln ja Theodore Roosevelt. Tyynen valtameren komentajana toiminut isä pommitutti Hanoita tietäen poikansa olevan siellä yhä viisivuotisessa sotavankeudessaan.

Rohkeaa operaatiota suorittanut McCain ammuttiin alas Hanoin taivaalta 26.10.1967, Reason kertoo. ”Vankilassa hän joka aamu kieltäytyi kumartamasta vartijalle ja tuli aina hakatuksi. Murtuneistä käsivarsista, vääntyneestä polvesta ja luhistuneista sisäelimistä huolimatta hän ei taipunut.” Hän pilasi propagandavideon vankien jouluaatosta ”rikkomalla määrätyn hiljaisuuden näyttämällä keskisormeaan kameralle ja huutamalla ’Fuck you!’”

”Häntä hakattiin hillittömästi päivien ajan, kun hän kieltäytyi paljastamasta tietojaan tai hyväksymästä ennenaikaista vapautusta (joka olisi ollut kommunisteille propagandavoitto ja rikkonut laivaston kunniakoodia).” Tosin lopulta, kahden viikon hakkaamisen jälkeen, hän yritti itsemurhaa mutta sitten ”tunnusti rikoksensa” nauhalle. Hän ei pysty enää nostamaan käsiään päänsä yläpuolelle. ”Minulla on enemmän arpia kuin Frankensteinilla.”

McCain on selvinnyt hengissä neljästä sotilaslento-onnettumuudesta, mm. ohjuksen osumisesta koneensa polttoainesäiliöihin lentotukialuksen kannella – 134 sotilasta kuoli tässä tulihelvetissä.

Vasemmiston suosikki

Nyt McCain on, ehkä Georgian sodan ansiosta, päässyt jälleen pitkästä aikaa aavistuksen Obaman edelle [lisäys: lokakuun alussa Obama jo johti 50-40]. Hänen suosionsa syynä pidetään 25 vuoden lahjomatonta kongressityötä, jossa hän on asettunut myös mm. Bushia ja palvottua Reagania vastaan oikeina pitämiensä , usein epäsuosittujenkin asioiden vuoksi sekä tehnyt paljon yhteistyötä demokraattien kanssa. Vasemmistolainen New York Times piti McCainia ainoana siedettävänä republikaaniehdokkaana ja ylisti tämän työtä ilmastonmuutosta vastaan. (HS 16.2.2008)

Rääväsuu

McCainiä pidetään senaatin toiseksi kuumapäisimpänä (Washingtonian-lehti, syksyn 2006 kysely), edellään vain hänen kiistakumppaninsa, Alaskan siltarumpumestari Ted Stevens. Konservatiivit hän pahoitti kutsumalla evankelista Jerry Falwellia suvaitsemattomuuden agentiksi ja kristityn oikeiston johtajaa Paul Weyrichiä ”tärkeileväksi omaa etua ajavaksi huoranpenikaksi”. Kongressissa on kivaa, koska ”saa päivittäin työskennellä tissien kanssa”.

McCain on tehnyt syrjähyppyjä, seurustellut sotilaana ”Floridan liekki” -nimisen stripparin kanssa ja lähinnä vaikenee uskonasioista. (HS 16.2.2008)

Reasonin uusi analyysi

Matt Welch pitää yhä (18.9.08) McCainiä toisaalta erittäin vaarallisena vapaudelle:
* interventionistinen ulkopolitiikka,
* perustuslaillisten vapauksien ja yksilön väheksyminen,
* ”Leave us alone” –libertarismin (kenenkään kehoon tai omaisuuteen ei saa kajota vastoin hänen tahtoaan) eksplisiittinen vastustaminen.

Hän kuitenkin löytää myös seitsemän myönteistä tekijää (kunkin varauksella):
1. Periaatteellinen vapaakaupan kannattaminen (kun demokraatit ja Obama ajavat ”reilua” kauppaa). Tämä on ainoa filosofinen periaate, joka McCainin viidestä kirjasta löytyy. Toisaalta hän kannattaa taloudellisia sanktioita vapaakaupan vastaisesti.
2. Jaettu hallinto. Milton Friedman korosti, että presidentin tulee olla eri puolueesta kuin kongressin enemmistön. Tällöin menot ovat kasvaneet 1,73 %/v., muulloin 5,26 %/v. Toisaalta McCain tekisi demokraattien kanssa yhteistyötä monissa kyseenalaisissa asioissa kuten ylivahva pörssisääntely, tehoton ilmastonmuutosohjlema ja ylibyrokraattinen maahanmuuttouudistus.
3. Kuten aiemmissakin rooleissaan, hän torjuisi veto-oikeudellaan ahkerasti kongressin menonlisäyksiä, mitä George W. Bush ei tehnyt kertaakaan (ainakaan 7/2006 mennessä) – Bush onkin menonlisäyksillä laskien maailmanhistorian sosialistisin hallitsija, vaikkei sotilasmenojen nousua huomioitaisi. Toisaalta McCainkin voisi lisätä sotilasmenoja huomattavasti.
4. McCain vastustaa kidutusta ja sulkisi Guantanamon.
5. Hän haluaa tehdä uudistukset välittömästi.
6. Hän haluaa humaanimman ja liberaalimman maahanmuuttopolitiikan. (Vasemmistodemokraatti Edward Kennedy ajoi hänen kanssaan konservatiivien mielestä kohtuuttoman armahtavaa siirtolaislakia.)
7. Tämä pelimies toisi ex-missi Sarah Palinin kanssa taas seksuaalista jännitettä Valkoiseen taloon.

Tarkemmin ja perustellummin: Reason: The Libertarian Case for McCain

Ehkäpä Welch pitää kumpaakin ehdokasta yhtä huonona.

Reason: Be Afraid of President McCain
John McCain/FT: America must protect its freedoms
VS: McCain, Palin, Obama ja Biden ovat kaikki kollektivisteja

Yksi kommentti artikkeliin ”John McCain – osin vapautta, osin kollektivismia

  1. Onko väliä kumpi valitaan presidentiksi..? Mielestäni käytännössä ei, sillä kumpikaan ehdokkaista ei tule puuttumaan oikeisiin ongelmiin, vaan haluavat säilyttää nykyisen systeemin. Status Quo:n. Kaikenkaikkiaan ehdolla vaaleissa oli ainoastaan yksi ihminen joka uskalsi puhua oikeista asioista ja joka tiesi mistä puhuu … Tässä esimerkki josta jokainen voi päätellä. http://www.youtube.com/watch?v=G7d_e9lrcZ8

    Ottakaa selvää itse -RON PAUL-
    Tämä on tietysti vain minun mielipiteeni..

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s