Selvitysmies, taloustieteilijä Antti Tanskanen hahmotteli hallitukselle 10 mrd euron elvytyspaketin. Pankkiekspertti, VTT Heikki Koskenkylä piti ehdotusta ylimitoitettuna ja vääränlaisena.

Esimerkiksi Valtion eläkerahaston pitäisi ostaa suuryritysten velkapapereita (veronmaksajien pitäisi siis tukea suuryrityksiä lainaamalla näille alikoroilla, mistä pienyritystenkin asema kärsisi). Koskenkylän mielestä hätä ei ole niin paha, ja jos kuitenkin olisi, Finnvera olisi asiantuntevampi arvioimaan luottoriskejä.

Samanlaisen kritiikin ylimitoituksesta sai Etlan toimitusjohtajan Sixten Korkmanin ehdotus, että valtio takaisi puolet pankkien luottotappioriskeistä kahden vuoden ajan pienestä palkkiosta. Se myös johtaisi moraalikatoon ja liikaan riskinottoon – sellaiseen, jolla valtiot alunperin tämän finanssikriisin loivatkin.

Koskenkylän mukaan ”Norjan esimerkki vuosilta 1993-96 osoittaa pääomatuen olevan parasta tukea myös veronmaksajien kannalta” (HS 12.1.09, s. B5). Valtio tuki pankkeja ostamalla niiltä ylimääräisiä osakkeita, kun osakkeet olivat halpoja, ja myi ne kriisin jälkeen pois voitolla. Suomessa veronmaksajat lahjoittivat pankeille rahojaan monin tavoin, mm. avoimin luottopiikein ja lahjoittamalla Skopin parhaat osat huutokaupatta suurpankeille otettuaan tappiollisimmat osat ensin omalle kontolleen.

VS: Vanhasen investointiohjelmalla köyhempään Suomeen
VS: Miksi fiskaalinen stimulointi on ongelmallista