Ovatko nykyiset ay-kansanedustajat viides kolonna heikentämässä eduskuntaa?

”Vallankäytön monopoliasemaan tottuneet järjestöjohtajat – – pahan kerran pillastuvat kun hallitus ilmoittaa valmistelevansa lakiesitystä eduskunnalle. Sehän on hallituksen normaalia työtä”, tohtori Jukka Tarkka kirjoittaa Satakunnan kansassa.

”[1960-luvulla työeläkelakia säädettäessä ay-kansanedustajat] osasivat käyttää lainsäädäntövaltaa ilman järjestöpomojen käskytystä. Osaavatkohan nykyiset, liittojensa armosta eduskuntapaikan saaneet kansanedustajat, joita on vielä enemmän kuin 1960-luvulla, ja muissakin kuin vasemmistopuolueissa?”

”Ovatko he Suomen kansan edustajia vai vihollisleiriin lähetetty viides kolonna, joka tehtävänä on lisätä järjestöjen valtaa heikentämällä eduskuntaa?”

”Sopiminen ei ole järjestöjen monopoli. Eläkejärjestelmäkin on luotu sopimalla, mutta eduskunnassa, joka on sopimisen alkuperäinen ja varsinainen foorumi.”

Tarkka: Sopiminen onnistuu myös ilman kolmikantaa

Kepu pettää aina

Pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti alimman eläkeiän nostosta 65 vuoteen ja jätti kertomatta, että maanviljelijöiden luopumiseläkeikä on 56 vuotta, Demari kertoo (IL 4.3.). Varsinainen maatalouseläke alkaa kuitenkin 63-vuotiailla kuten muillakin aloilla.

Ay-liike ehti jo kiukutella siitä, että eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus meni omin päin päättämään eläkeiästä. ”Meille kuuluu kaikki paitsi ulkopolitiikka!” Lauri Ihalainen paasasi takavuosina Kuvalehdessä. Entäs kirkko, jolla on 4 miljoonaa jäsentä, eikö se olisi oikea asiantuntija päättämään uskonnonvapaudesta?

Savon Sanomat kummastelee, kun Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ensin syyttää hallitusta vastakkainasettelusta ay-liikkeen kanssa ja sitten itse valaa bensaa liekkeihin lupaamalla Sdp:n avoimen valtakirjan ”yleislakkopuuhailujen” tukemiseen. Näin yritetään siirtää huomiota Sdp:n johtajuuskriisistä. Tarja Halonenkin hyökkää hallituksen päätöstä vastaan.

Koska työmarkkinajärjestöt päättivät sosiaalituposta kysymättä hallitukselta ja Sata-komitean nolaten, Vanhanen päätti hoitaa eläkeiän noston kysymättä työmarkkinajärjestöiltä. Järjestöt näin sementoivat kytköksen, joka estää eduskuntaa parantamasta perusturvaa ilman, että ansioturvaa nostetaan (HS 14.3., Juha Akkanen). Ansioturvapuolueeseen kuuluvat demarit, kokoomus, vasemmistoliiton ay-siipi, ay-liike ja EK, perusturvapuolueeseen keskusta, vihreät ja vasemmistoliiton jämät (HS 14.3.).

Lopulta hallitus sai ostettua työmarkkinajärjestöiltä lupauksen, että nämä säätävät lait (eduskunnan kumileimattaviksi), jotka nostavat todellisen eläköitymisiän kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Siltä osin lopputulos oli paljon hallituksen alunperin tavoittelemaa parempi, jos valinnanvaraa ei kavenneta vaan ainoastaan työtätekemättömyyden palkitsemista vähennetään. Kaiken huippuna Urpilainen kuvasi ”kansanvallan voitoksi” ulkoparlamentaaristen järjestöjen ylivaltaa kansan valitsemasta eduskunnasta ja sen enemmistön luottamusta nauttivasta hallituksesta.

Lehti: SAK uhkaa lähteä Suomesta

Jokainen tietää itse parhaiten, miten paljon töitä jaksaa tehdä

Työikäinen väestö vähenee vuoteen 2025 mennessä 265 000 henkilöllä eli 4,5 ikäluokalla. Eläkeiän noston lisäksi tarvitaan siis työmarkkinasääntelyn purkamista, jotta työttömien ja maahanmuuttajien työllistäminen alkaisi houkutella työnantajia. Lisäksi nuoret olisi syytä saada valmistumaan nopeammin. Islannissa ja Norjassa eläkeikä on jo 67 vuotta; Britanniassa, Tanskassa ja Saksassa ollaan siirrytään siihen (SK 10/2009).

Paras malli olisi kuitenkin sellainen, jossa eläkeiän voisi valita itse mutta eläkkeen suuruus määräytyisi sen mukaan. Silloin ihmisten kannattaisi pitää huolta työkunnostaan ja osaamisestaan sekä tehdä vielä vanhanakin edes osa-aikatyötä, mikä olisi useimmille erittäin arvokasta jo elämänlaadun kannalta. Työelämästä kokonaan poistuvat usein masentuvat ja syrjäytyvät, etenkin miehet.

Soininvaara ehdottaa suunnilleen samaa
(Tämä ja osa muista linkeistä ja sitaateista on lisätty jälkeenpäin.)

Ay-liike kannattaa matalia palkankorotuksia

Kysyttäessä kantaa palkkaratkaisujen maltillisuuteen Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja, kansantaloustieteen ex-professori Jaakko Kiander vastasi: ”Se istuu hyvin nykytilanteeseen. Teollisuuden kilpailutilanne on heikko. Se on omiaan tukemaan vientiteollisuutta, ja tukisi se kuntatalouttakin.” (HS 3.3.09)

”Nyt minä punikki kerron teille lahtareille, mitä me vaadimme”

Näin Matti Putkonen kertoo laukoneensa Teknisten puheenjohtajana 90-luvun lopussa työnantajan neuvottelijalle. Hän, Erkki Kangasniemi ja Jouko Ahonen totesivat, että Lasse Laatusen meili Lex Nokiasta ”- – joutuvat vastuuseen ja häpeään” oli ”normaalia suoraa työmarkkinakieltä”, ”kovempaakin on kuultu”. ”Vain vastaanottaja voi tietää, onko viesti painostamista vai ei”, Jaana Laitinen-Pesola totesi. (HS 1.3.09)

Ruotsin metalliteollisuudessa on jo sovittu palkanalennuksista (HS 14.3.).

Kaikki teilleheti nyt (Ylioppilaslehti, pääkirjoitus 20.3.09, Veera Luoma-Aho)
VS: Eläkeiästä
VS: Eläkeuudistus: SAK vaati edut vanhoille ja laskun nuorille (12.2.05

Yksi kommentti artikkeliin ”Ovatko nykyiset ay-kansanedustajat viides kolonna heikentämässä eduskuntaa?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s